Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
LEAR. Kas niin, sinä kunnon poikani, kiitoksia! Tuossa on pestisi. NARRI. Annas kun minäkin hänet pestaan: tuossa on tiukulakkini. LEAR. Sinäkö, kiltti poikani! Kuinka voit sinä? NARRI. Kas niin, ystäväni, parasta olis, että ottaisit lakkini. KENTIN KREIVI. Miksi niin? NARRI. Miksi? Siksi että pidät semmoisen puolta, joka on epäsuosioon joutunut.
Ja minä olen varma siitä, etteivät lukijat voi nauraa onnettomuudelleni, niinkuin se sydämetön rantajätkä, joka lakkini vedestä nosti. Enempää en voi kertoa siitäkään syystä, että lakkini ei sitte enää ollut valkoinen. HELSINKI KES
Vapautin kuitenkin itseni nopeasti vaarin alta ja annettuani hänelle muutamia oivallisia sivalluksia hyppäsin satulaan ja ajoin toverini kanssa täyttä laukkaa tieheni. Lakkini, kintaani ja rahakukkaroni jäivät kuitenkin taloon.
Guljatj, sanoo hän ja viittaa päällään minua astumaan ulos. Na dvarje? Da. Sieppaan siis lakkini ja lähden painumaan kerros kerrokselta alas. Parinkymmenen askeleen päässä edelläni kulkee toinen vanki ja saman matkan jälessäni tulee kolmas, naapurini toisen sivuseinän takaa. Joka rapun käänteessä seisoo kuitenkin vartia, niin ettei jää mitään tilaisuutta toisiaan lähestyä ja tuttavuutta rakentaa.
"Waan minulla on wielä oma lakkini, ja senkin tunnusmerkit saattawat olla kirjoissa." "Ja sade jo on liottanut läpi minun lakkini, niskani jo on wallan märkänä." "Minä lahjoitan omani sinulle", wastasi Simpsa, otti Olgan lakin ja painoi oman talonpoikaislakkinsa Olgan päähän. "Minua he eiwät kuitenkaan woi wangita", sopotti Olga. "Ja wiimeksi, isäni tuntisi minun kohta äänestä.
Kun oli rutakon kirkonviiri sattunut matkalle ja se oli Sipolan ukolta lakin repässyt, silloin oli ukko herännyt ja sanonut: »Voi kun lakkini putosi.» Lappalainen sanonut: »Aika sitä nyt on hätäillä, jo ollaan yhdeksännellä kirkolla.» Ukko oli nukkunut jälleen ja aamulla oli löytänyt itsensä oman pirttinsä pöydän päästä miessä huoletonna.
Silloin minä sanoin: 'Lempo soikoon', ja lähdin minäkin keihäs kädessä leikkiin. No, miten sinun laitasi on, Rakki? Onnutko? Tule tänne, poikaseni, ja sinä Teppo, olet myös reipas poika, sen kyllä näen; mutta Pekka, missä minun lakkini on?" Ja sitten hän kouraisi päätään ja sai verta sormiinsa. "Katsopas, Pekka, miten täällä on laita!"
Yksi ainoa kaasuliekki palaa vielä pääni päällä, kuvastuen kaukaiseen peiliin toiselle puolen salia, jossa on jo pimeä. Pöydiltä ovat jo liinat korjatut ja paljas maalaamaton lauta on vain jälellä viinapöydästä. Nousen ja menen eteiseen, jossa tuikkaa vielä yksi tuli odottamassa poistumistani. Takki työnnetään hihoihini. Otan lakkini ja vetäisen harjalla tukkaani peilin edessä.
Aloin katsella taivaan merkkejä ja tunnustella tuulen suuntaa ja voimaa, ylpeänä siitä että muka kaikki nyt minun lakkini huomaavat ja arvelevat, että »kukahan tuo oppinut nuori herra on?» Ilma oli äreä. Tuima tuuli ajoi pölyä pitkin rantatoria ja jakeli sitä runsaalla mitalla ihmisten silmiin.
Hän hieroskeli silmiään, katseli ympärilleen ja kohosi sitten seisoalleen. Minnekähän minä lakkini panin? sanoi hän tuskin kuuluvalla äänellä. Joko te nyt lähdette? kysyin minä pidätellen. Jo on aika lähteä tuossahan on lakkinikin, sanoi hän ja kumartui ottamaan lakkiansa lattialta, jonne oli sen tullessaan heittänyt. Hän ojensi minulle kätensä hyvästiksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät