Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Niin täytyi teidän tietysti nuorena keikarina antaa hänelle ritarillinen suojeluksenne, kyllä ymmärrän. Mutta tietäneekö parooni, että tytön toveri, eräs nuori, talonpojantakkiin puettu mies on tunnettu olevan kuuluisan Löfvingin rohkeimpia sissejä, sanalla sanoen, olevan kivekäs? Sparrfelt vakuutti olleensa tästä tietämätön. Niin se kumminkin on, jatkoi kreivi.
Löfvingin terävä katse huomasi kohta tämän ilon välähdyksen, ja hän tunsi sydämmensä paisuvan. Eipä Martti turhaan ollut hänen lempilapsensa. Mutta vaikea oli näitä kahta tuntea isäksi ja pojaksi, siksi erilaisia he olivat kaikessa. Löfving oli varteva, ja hänen solakka, jäntevä vartalonsa ilmaisi suurta notkeutta ja voimaa.
Siten elettiin hiljalleen ja lapset kasvoivat, mutta kun Löfvingin korviin joutui huhu uusista kotimaata uhkaavista vaaroista, neuvottelivat puolisot ja kokosivat tavaransa lähteäksensä Suomeen, joka ehkä oli heidän apunsa tarpeessa. Nyt oltiin kotona ja vanhin poika, 12-vuotias Tapani, oli saanut tulla mukana Lappeenrantaan, jossa Leena ilokseen löysi oman, enon rakentaman pirtin.
Omisti sitten maljan Ruotsin kuninkaalle, Armfeltille, De la Barrelle ja kaikille miehekkäille suomalaisille upseereillemme, toivoen heille onnea ja menestystä. Suorana ja tarkkaavaisena oli Kornatus kuunnellut Löfvingin puhetta ja nuo vanhat kasvot seestyivät yhä enemmän. Hänkin muisti monta jaloa tekoa Venäjällä, mutta: ne sikseen, huusi hän iloisesti.
Mutta vastenmielinen oli tuo toinenkin. Sehän oli Löfvingin vaimo. Mitä varten hän oli saapunut tänne? Ehkä muiden kanssa syyttääksensä häntä. Mitä tuolle kutsumattomalle vieraalle olisi tehtävä? Leena vaan ei epäröinnyt. Hän astui esille, tarjosi polvistuen anomuskirjan Lewenhauptille ja sanoi: Armahtakaa, teidän ylhäisyytenne, onnetonta.
Sepä pakotti Löfvingin siirtymään vieraaseen maahan ja mukana seurasi hänen vaimonsa. He asettuivat Holsteiniin ja jäivät sinne, sillä vaikka perhe lisääntyikin, oli siellä kuitenkin leipää kaikille.
Helena Uggla oli Löfvingin toinen vaimo. Ensimmäinen, Kristina Magdalena Alcenius, oli jo ollut monta vuotta maanpovessa. Hän oli Löfvingin ensimmäinen rakkaus, mutta heille tuli liian varhain ero, ja ainoa lapsi, jonka hän jätti miehellensä lohdutukseksi hänen surussaan, oli heidän pieni Marttinsa, joka hänen kuitenkin täytyi hädässään jättää majurille. Siten olivat vuodet vierineet.
Sprengtportin käsityöt menivät kaupaksi Turussa ja Tukholmassa, ja siten saattoi hän uskollisen vaimonsa avulla hankkia elatusta ei ainoastaan itselleen ja lapsilleen, vaan vieläpä Löfvingin poika-raukalle, pienelle Martille.
Veli kai ei muista sitäkään, mitä Turussa ja Porvoossa tapahtui, eikä sitä, kuinka koetettiin ottaa tsaari vangiksi, yhtä vähän kuin hän muistanee Löfvingin urotöitä tai de la Barrea, jonka vieköön karvoineen päivineen se ja se, koska täällä ei ole lupa kiroilla. En sanaakaan kaikesta tuosta, veli Svanholm! Tulimmaista!
Husula kumarsi kiitollisena, mutta hänen ajatuksensa olivat muualla, ja hän kysyi melkein ujosti: Luuletteko että Maria Sprengtport päästetään puheille ja saa tulla mukaan. Löfvingin silmät laajenivat. Maria, kysyi hän ihmetellen. Mitä hänestä? Hän on täällä leirissä. Hän tuli isänsä kanssa tänne. Ettekö sitä tiedä? Majurin tulon tiedän kyllä; hänen sanottiin saapuneen vähää ennen minua.
Päivän Sana
Muut Etsivät