Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Ja niinkuin kaikki orjat valmis vihaamaan, kiroamaan ja sadattelemaan sitä, jonka hän tunsi ja tunnusti itseään voimakkaammaksi. Mutta myös yhtä valmis tottelemaan siinä silmänräpäyksessä, kun kuului käskijänsä ääni. Kumpikin tuotti hänelle yhtä suuren, mutta varsin vastakkaisen mielenliikutuksen. Vihata Liisaa? Se oli pistävin tuska hänelle. Rakastaa ja ihannoida häntä?
Hän loi lumen pois ja näkikin, ei ainoastaan tainnoksissa olevan ihmisen, vaan miehen, jonka hän aivan hyvin tunsi. Hänen edessään makasi entinen isäntänsä ja käskijänsä, karhuntanssittaja Ivan Ivanovitsch kalpein, riutunein kasvoin, suljetuin silmin ja toisiinsa puristetuin hampain ikäänkuin ruumis. Feliks'iin tunkeusi vihan ja vastenmielisyyden tunne, joka kuitenkin pian muuttui paremmaksi.
»Tee kuinka tahdot», jatkoi Vennu, »mutta sinä ymmärrät sen, että jos sinä joukostamme luovut, niin meidän täytyy laittaa sinut linnaan. Vai luuletko, ettei sulia olisi jo tarpeeksi syntiä?» Yhä oli Vennun huulilla tuo keveä, melkein leikillinen nauru. Siukku oli hämillään ja kirosi hampaittensa raosta. Näki selvään, että hän oli käskijänsä käytettävänä.
Ollakseen Jumalan kaltainen ei ihminen saa ryhtyä väkisin edes pahanteosta estämään, sillä ei Jumalallakaan ole muita aseita pahantekijää vastaan kuin tämän omatunto. Ollakseen Jumalan kaltainen ei ihminen saa olla kenenkään käskyläinen, vaan aina vapaa ja itsenäinen oma käskijänsä. Tämä on todella ihmisen tie, hänen totuutensa ja hänen elämänsä.
Olen kyllä sanonut heille, että heidän täytyy tulla suoraa tietä kotiin, mutta kas, ne eivät vaan tottele." "Tiedättekö, rouva, mitä minä tekisin teidän asemassani ollen?" kysyi Katri, "Mitä tekisitte?" "Minä antaisin heidän tietää, kuka heidän käskijänsä on: kävisin *itse* joka ilta noutamassa heidät tehtaalta kotiin, kunnes he kerran oppisivat *tottelemaan*."
Vuorten peittoon päivä vaipui, pilven purppurat jo haipui taivaanrannan taa; kuu luo salmeen valosillan, laulaa satakielet illan. Joudu, Seidi, herras kaihoaa! Saapuu hän, kuin virva väikkyin, vait kuin yö, kuin kauris säikkyin puolisonsa luo; käskijänsä katseen eessä polvistuu ja heljän seessä hunnun häivän kasvoiltansa luo.
Nyt hän tahtoisi tarkemmin tutustua tähän oppiin juuri siitä syystä, että se on hänen ihailemansa miehen maailmankatsomus. Mutta kaikki naiselliset vaistot saattavat miss Gundyn vieromaan häntä itseään. Hän tuntee hra Felseneckissä käskijänsä, joka on vievä häneltä hänen itsevaltaisen tahtonsa, hänen huiman vapaudenhalunsa ja rajattoman itsemääräämisoikeutensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät