United States or United Arab Emirates ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja yhä kauemmaksi kävi väsyttävä matka ahtaassa, likaisessa rahtivaunussa. "Me tahdomme puolustaa Venäjää, mutta emme Kiinaa! Mitä meitä koskevat japanilaiset, jotka asuvat niin etäällä kylästämme meren tuolla puolen!" Näin talonpoikaissotilaat kysyivät upseereiltansa.
Anni ei pitänyt heistä mitään lukua, ja he puolestansa luottivat erittäin Lentsiin ja lausuivat jonkinmoista ilahuttavaa mielihyväänsä siitä, että nyt oli yksi kellosepistäkin tullut Leijonan isännän vävyksi. Moni tästä toivoi kohtuullisempaa kohtelua Leijonan isännän puolelta, toiset kysyivät suoraan, aikoiko Lents nyt luopua ammatistansa ja ruveta ravintolan pitäjäksi ja kauppiaaksi.
He olivat hyviä ystäviä ja hengenheimolaisia ja kysyivät neuvoa toisiltaan kaikissa tärkeissä asioissa. Mutta eipä ollut ennen ollut niin tärkeätä asiaa kuin oli asia, josta tieto salamana taivaalta iski. Ja niin pian kuin tuli tieto siitä, mitä silloin oli tapahtunut, oli kummankin ensimmäinen ajatus rientää toisen luo tietämään, mitä oli tehtävä.
Onnellinen pariskunta tuli tästä kahta onnellisemmaksi. Pikku Linácska'sta tuli heidän ilonsa, silmäteränsä, toivonsa, ylpeytensä, heidän molempien. He osoittivat hänelle ylenmäärin rakkautta, hellyyttä, hyväilyä; kysyivät kaikissa hänen mieltään, hemmoittelivat häntä, pukivat hänet koreihin vaatteisin, riensivät täyttämään hänen toivomuksiansa, mutta kummallinen luonnon sattumus! tuo ainoa lapsi ei turmeltunut kaikesta tästä hellästä hemmoittelusta, vaan pikemmin teki se hänet vielä lempeämmäksi, suloisemmaksi.
Sitten Qventin kohtasi muutamia viinitarhureita, joilta hän kysyi samaa; vastaukseksi he kysyivät, tarkoittiko hän koulumestari Pietaria? vai nikkarimestari Pietaria? vai suntiomestari Pietaria? ja vielä puolta tusinaa muita mestari Pietareita lisäksi.
"Ainako vaan huokaat Herran puoleen tuhoaksesi Hänen henkensä töitä?!" sanoi Aappo ja sisällisestä liikutuksesta värähteli hänen äänensä. "Yhden asian minä vaan varmasti tiedän", sanoi kiertokoulunopettaja. "Ja mikä se on?" kysyivät Aappo ja Kölliskö yhtä-aikaa.
"Nyt pidetään hauskaa", ajatteli hän, heitti päällysvaatteensa etehiseen ja tuli sisarien luo. "Hyvää päivää, lapsikullat", sanoi hän totisen näköisenä, "voitteko arvata, mitä minulle kaupungilla tapahtui?" "Ei, mitä sitten?" kysyivät kaikki ihmetellen.
OTTO. Niillä on revolverit mukana ja sapelit. TOPRA-HEIKKI. Ja meillä vaan puukot. Saakuri! ANTTI. Mitä tehdään? Sano pian. MATLENA. Uunille nouskaa. Uunille, heti! TOPRA-HEIKKI. Se on paras neuvo. OTTO. Topraa ne vaan kysyivät ja Mikkoa. ANTTI. Eikö minua? OTTO. Eivät kuulu teistä välittävän. TOPRA-HEIKKI. No, hyvä! Sitten jäät sinä Antti heitä puhuttelemaan. ANTTI. Koetan parastani.
Kukaan ei tietänyt; ne joilta he kysyivät, pudistivat päätään ja tuijottivat Fritsiin ja Kalleen, kuin jos nämät olisivat olleet valmiit vietäviksi hulluinhuoneesen, ja jatkoivat matkaansa. Vihdoin tulivat he Vaaliruhtinaan sillalle. "Kas niin", sanoi Kalle, "nyt minä osaan.
Neljä, viisi vuotta ennen kun tulin tänne, olin kuljettajana Brightonin pikajunassa ja vuotuiset s. o. ne matkustajat, joilla oli vuosipiletit sanoivat aina tietävänsä, milloin minä kuljetin veturia; sillä silloin ei hytkytellyt. Monasti herrat, tullessaan aseman edustalle, kysyivät: Kuka tänäpäivänä on kuljettajana Jaakko Martinko?