Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Kukaan ei sieltä vastannut, mutta ovi avautui kuitenkin juurikuin itsestään ja meni jälleen kiinni, kun mestari oli astunut kynnyksen yli. Hän kertoi kertomistaan melkein sopottavalla äänellä hyvää päivää eräälle oven suussa istuvalle konttoristille, joka soi hänelle vastineeksi armollisen silmäyksen. "Mitä olisi asiaa?" "Minä tahtoisin minä pyytäisin haluaisin onko herra tukkukauppias kotona?"
No? kysyi hän astumatta kynnyksen yli samalta taloudenhoitajattarelta, joka nytkin avasi ovea hänen soittoonsa. Mutta herrahan tulee myöhään. Kellohan on jo 1/2 6. Juuri äsken kävi se toinen herra täällä ja otti kortteerin. Hän on paraikaa huoneessaan. Vai niin. No minkäpäs sille teki. Hyvästi vaan.
Silmänräpäyksen ajan vallitsi hiljaisuus tyhjässä salissa. Jok'ainoa sävel, heikoinkin, lensi luokseni ja huoneesta, jossa hirvenpää koristi seinää, kuului väliin naurua tahi kovemmin lausuttuja sanoja. Silloin astui ruhtinatar äkkiä kynnyksen ylitse; minä näin hänen rintansa ikäänkuin vapautettuna suuresta painosta, kohoilevan tietäessään viimein olevansa yksinään.
Heidän jälestään meni luutnantti ylös huoneesensa, sanoen sivumennen hyvää yötä morsiamelle ja Katrille, jotka seisoivat ja juttelivat porstuassa. Hän oli nyt oikein iloisella tuulella ja meni naureskellen vappuja ylös. Hän tuli huoneensa ovelle, avasi sen ja astui sisälle. Mutta tultuansa kynnyksen ylitse, hän äkkiä seisahtui, kun hän puolihimmeässä yössä näki nais-olennon edessänsä.
Yli kynnyksen kysyvi, lausuvi lakan takoa: "Oisiko talossa tässä ottajata ohjaksien, rinnuksien riistojata, rahkehien raastajata?"
Hän riensi nopeasti pois noutamaan työkalujansa ja astui sitten sykyttävin sydämin opettajattaren kynnyksen yli. Kuinka monta kertaa hän olikaan täällä ollut ennen ja keskustellut neiti Friskin kanssa koulu-asioista.
Silloin töytäsi sisään keskenkasvuinen tyttö, jonka päivettyneitä ja sierottuneita jalkoja Martti mielihyvällä silmäili, ja kumplastikengät vilahtivat taas hänen ajatuksiinsa, ne mahtaisivat hyvästi Marille sopia. "Isä! Vieras koira ajaa kesannolla meidän lampaita", huusi tulija kynnyksen yli päästyään. Reeta hyppäsi kuin ampiaisen pistämä ylös ja huutaen lähti juoksemaan kesannolle päin hätään.
Joko nyt sinäkin rupeet minun vihollisteni puolelle, sinä, joka syöt armoleipää minun luonani? Minä lyön sinut mäsäksi, jos vielä kerran astut tuon kynnyksen yli taikka pidät vähintäkään yhteyttä tuon roskaväen kanssa."
"Niin ovat", huusi samassa muuan töllinpoika, joka oli heittäytynyt lepäämään pirtin kynnyksen eteen, sillä ilma oli ahtaassa pirtissä käynyt vähän raskaaksi, "juuri kun aurinko nousi menivät he matkaansa". "Minne päin?" "Etelään päin!" "Jumalan kiitos", huokasi Vappu; "silloin he ennättävät hyvään aikaan Juvan kirkolle". "Niin minäkin luulen", vastasi Torkkulainen tyytyväisenä.
Yli kynnyksen kysyvi, lausui lakkapuun takoa: "Oisiko talossa tässä rauan raannan katsojata, tämän tulvan tukkijata, veren summan sulkijata?" Ukko oli uunilla asuva, halliparta harjun alla.
Päivän Sana
Muut Etsivät