Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ellei hänen enkelinsä onnistu, tekee hän pirun; mutta minun tähteni hänen ei tarvitse astua yli kynnyksen". "Pilgrim ei ole sitä sanonut. Minkätähden soisit saavasi ihmisen, jota vihaisit? Minun äitini on sen sata kertaa sanonut: ei mikään mieltä tydytä enemmän kuin se, kun ajattelee hyvää kaikista ihmisistä.
Kaikin voimin oli hän ruvennut vetämään Bernadou'n ruumista kotinsa kynnyksen yli. "Hänen pitää kotona lepäämän, kotona pitää hänen lepäämän", mutisi hän. Hän ei tahtonut uskoa että Bernadou oli kuollut.
Johanneksen kirkolle, eukko- ja piika-kansat perässäs, niin iloisena morsiamena kuin suinkin mikään, joka ikinä on kirkon pyhän kynnyksen yli astunut. Mutta mitä apua näistä loruista! Mene nyt vaan, ja muista, että pyhätmiehet aina paraiten auttavat niitä, jotka myös itse tahtovat auttaa itseään. Ei sanaakaan enää mene vaan, sanon ma ei nyt mitään tottelemattomuutta.
Tultuansa ovelle pidätti hän kuultelemaan. Muuta ääntä ei kuulunut kuin tuulen vinkuna avoimessa akkunassa. Synkkä tunne valtasi nuoren Suomalaisen. "Jumalani, ovatkohan he tappaneet hänen", ajatteli hän ja astui päättävästi kynnyksen ylitse. Isommassa huoneessa ei näkynyt ainoatakaan elävätä olentoa. Kynttilä oli palanut loppuun pullon suussa.
Sama vanha maahan uponnut myllynkivi korkean kynnyksen alla, vastapäätä toisella puolella polun suuri kuivunut kuusi, johon liittyi muisto suuresta säikähdyksestä, sen takaa irvistävästä nokisesta naamasta ja kauheasta mörähdyksestä.
Milloin laulajat väsähti, Silloin torvet, sarvet soivat, Helskyivät hevosten kellot, Metsänlaulajat liversi. LOKKA. Kiitos, mies hyväsanainen! Tytöt, ruokkikaa urosta! Nyt nuoret iloita voivat. Lasten onni on emonkin. Tämänkö, emo, asetan Nuorikkojen noustavaksi Korjasta kotipihalle? LOKKA. Niin aseta, Anjaseni. Sehän on vaippa sun tekosi. Käsin lämpimin taluta Yli kynnyksen kälysi.
Kun pappi astui kynnyksen yli, sattui hänen jalkansa esineesen, joka oli sen tiellä; hän katsoi siihen se oli iki-vanha, messinkihakasilla varustettu virsikirja, ja kun hän otti sen ylös ja katseli sitä tarkemmin, näki hän että lehdet pullistuivat ulospäin yhdessä paikassa, johon oli pieni paperikääry pantu.
Luukku avataan, ja joku kuuluu tunkevan siitä päätänsä sisään, mutta Marja ei kuonnu näkemään, kuka se on. Ovi temmataan auki. Shemeikan äiti nostaa jalkansa kynnyksen yli. Marja tahtoo huutaa, ettei saa astua lapsen päälle, mutta ei saa ääntään tulemaan. Silloin se ei olekaan Shemeikan äiti, vaan Juhan. Se ei tulekaan sisään, vaan peräytyy ja huutaa ulos: »Tule katsomaan!
Silloin huudahti hän: "Pian tuomaan pyssy tänne, Kyösti. Minä etsin ruudin ja luodit". Lähelle puoli tuntia kului ennenkuin Niilo ja hänen holhokkinsa valmistuivat. Kyösti astui ensinnä ulos. Mutta hän oli tuskin ehtinyt kynnyksen ylitse, ennenkuin suuttumuksen ja peljästyksen huuto kajahti hänen huuliltansa.
Eikä se ollut vähäinen, se arvollisuus, millä hän astui kynnyksen yli; sillä tänään kävi hän kutsumassa häihin.
Päivän Sana
Muut Etsivät