Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Voimmehan koettaa, sanoi toinen tukholmalaisista lakimiehistä; ellei koe onnistu, niin ei sillä mitään ole tehty kieltävien eduksi; jos se onnistuu, niin on meillä uusi ja kumoamaton todistus siitä, että he ovat noitia. Laamanni Skytte käski heti neljännesmiesten tuoda kylän jyvävaa'an käräjätalon portaitten eteen.
"Mutta hirvein kaikista on Couillardska, vanha varasnainen, joka on ollut vankilassa puolen vuotta ja asettunut nyt asumaan kylän ulkopuolelle metsänlaitaan. Ei ainoakaan lapsi ole koskaan päässyt elävänä hänen kynsistään. Se on hänen erikoisalansa. Kun esimerkiksi nähdään Couteauskan vievän lapsen hänelle, niin tiedetään heti, mitä se merkitsee.
Ka mitäpäs tää tämän enemmällä riitelemisellä paranee... Salvataan akkaväki edelleenkin tänne, sillä tästä pitää tehdä rotokolli. Rotokollihan tästä pitää. Roto-... Joutaa se uusi siltavouti tulla asiaa tutkimaan ja lain mukaan paperille panemaan. Ka joutaa. Ja koko kylän pitää olla todistajana, jotta mestari Koikale on vaeltanut puhtaudessa ja elänyt sanan mukaan.
Oli lauantai-ilta Heinäkuussa, aurinko läheni jo laskuaan, kylän karja palasi laitumelta, ilma oli lämmin ja tyven. Matti istui kivellä kujan vieremällä suitset kainalossa, hänen piti mennä hakemaan hevosta, jolla sitten Elsan kanssa huomen aamulla kirkolle ajaisivat, nauttimaan ensikerran Herran ehtoollista. Tuollahan se tuli Elsakin, karjaa ajaen, keveänä, viehättävänä.
Koska kuu sitte yhtä hetkeä jälkeen puoliyön tuli näkyviin kirkkaana taivaalla, pois hajoittava lumipilvet, silloin valaisi se heleällä valollansa levollisesti makaavan kylän, jonka asujanten sydämet olivat ravitut taivaallisella mannalla ja tunsivat itsensä onnellisiksi tehdyiksi... Jo tulee päivä. Iloinen oli heräjäminen seuraavaisen päivän aamuna.
Aurinko laskeutui kylmänä ja keltaisena Slesvigin puolelle, ja talvi-ilta alkoi jo hämärtää. Aika oli kallista. Bertelsköld oli noussut maihin erään kylän läheisyydessä eteläpuolella Middelfartia. Joukko tanskalaisia miehiä, vaimoja ja lapsia oli kokoontunut rannalle uteliaina kuulemaan, mitä tuolla ratsastavalla hurjapäällä mahtoi olla sanomista.
Ensiksi he veisasivat virren, vanhemmat pojat latinaksi, ja sitten kaikki yhdessä saksaksi; ja tämän jälkeen Fritz kuulusteli heiltä Lutherin katekismusta. Kuinka herttaisesti nuot vienot lapsen äänet vastasivat hänen syvään, miehuulliseen ääneensä; niinkuin epälukuisten kesälehtien humina tuolla ulkona taikka kylän puron loppumattomien pikku koskien kohina hiljaisena aamuna.
Alapuolella vuorenseinät ja kaltevat mäet sulkivat kylän valkoiseen kehään, yhä ahtaampaan ja ahtaampaan, yhä pienempään ja pienempään. Lumi oli tullut myöhään sinä vuonna, mutta nyt, joulukuun saapuessa, oli sitä sen sijaan niin paksulta hongilla ja kuusilla, että alas se taivutti niin hyvin havut kuin oksat.
Piatta valmistautuikin kohta sukkanauhaa kaupitsemaan. Hän kierteli koko kylän, ja kun ei pitänyt kiirettä, ennätti tietoja karttua sievä läksy. Karvolan emännän puheita ei sanonut uskaltavansa eikä ilkeävänsä kertoakaan kaikkia, ne olivat niin pahoja. Mutta Laara uhkasi suuttua, jos ei kerro kaikkia. Mitenkä se sanoi? kyseli hän vihan ja uteliaisuuden vallassa.
Sentähden olivat kylän asukkaat paenneet lähellä oleviin metsiin. Yö oli kulunut jo aamuun, ja nuo onnettomat koston uhrit kituivat vielä reen perässä kiinni, sillä heidän kätensäkin olivat köytetyt yhteen, etteivät voineet itseään pelastaa. "Ah, Herra Jumalani! Sinä taivaallinen Isä, joka viisaudessasi katsot kaikki hyväksi, olet tämänkin ankaran synnin palkan minulle sallinut.
Päivän Sana
Muut Etsivät