United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta Henrikin tehtävä oli kerran kaikkiaan määrätty: hänen oli toimitettava niin, että nuo molemmat pytyt pääsivät luokalta; sitä varten hänelle maksettiin sata markkaa kuussa paitsi hyvää ylläpitoa. Kun hän huomasi, että pojat kohtelivatkin häntä vähän niinkuin palvelijaansa, alkoivat ne häntä inhoittaa.
Konsulin masinistikin, joka on samalla sahvööri, saa kaksisataa kuussa ... kyllä minä toimitan. Ennen sitten menen taas vaikka merille ja koetan siellä. Ja tulet yhtä tyhjänä takaisin kuin viime kerrallakin. Eihän ollut minun syyni, että laiva ajoi karille ja minulta meni kaikki. Ajaapas ne siellä karille! Hanna pyörähti ja meni. Kalle jäi alakuloisena seisomaan.
Saat 30 markkaa kuussa palkkaa ja vapaan ylöspidon. Niinkö paljon? Mutta yhdellä ehdolla. No? Että sitoudut edeltäkäsin maksamaan koko ensivuoden, vaikka missä paikassa olisit, puolet palkastasi lapsesi hoitajalle. No, mutta ne rahat, mitkä teille annoin? No, niitä oli juuri niin paljon, että saat niillä kortteerin, ylöspidon ja minun vaivani kuitatuksi. Viisitoista markkaa jää ehkä ylitse vielä.
POSTINHOITAJA. Viisi markkaa! Eikö sinulla ole pienempää? PIIKA. Ei ole. POSTINHOITAJA. No, mene vaihtamaan sitten! Eihän tästä kukaan ihminen saa selkoa! POIKA. Isälle se on. POSTINHOITAJA. Isälle! Mutta missäs isäsi on sitten? Onko hän kuussa vai ? POIKA. Ei, Hameriikassa hän on tuolla kaukana selän takana. Saako sihteeri noista variksenjaloista mitään tolkkua?
Loitos loistaa templin kaarikatot, kauas kuuluu pappein kuorolaulu, kauemmaksi vielä maine kulkee Ajan ankarasta uskonnosta. Aika näät ei ole kivikuva käsin tehty taikka luonnon muoto, aate ei, ei tyhjä mielihoure. Aika hirviö on julma, joka uhrit parhaat, vaikeimmat vaatii, sata miestä, miehevää ja nuorta, joka vuoden kuussa kääntyvässä.
Ei se taida olla juuri päästäänkään vialla eikä ole sukuakaan tähän taloon. Se on alkujaan herra, mutta ei ole osannut miehuuttaan pitää. Hänen veljensä, jolla on virka kaupungissa, sen kävi pyytämässä meille asumaan, ja täällä se on ollut jo puolikymmentä vuotta. Vanha äiti saa sen elatuksesta maksaa kymmenen markkaa kuussa, jotka tulevat sieltä suoraan postikonttorin kautta minulle.
Elämä "The Pearlilla" oli kuin hienossa ravintolassa, sanoi hän, ja rahaa korvia myöten! "Pretty fellow, the norseman! meidän täytyy laivalle tällä hetkellä, my boy!" Kadulla tapasivat he göteporilaisen. "Viisikymmentä dollaria kuussa 'The Pearlilla!" huusi Rejer; "Bahiaan ensin ... en ota kauemmaksi hyyryä!" "Tuhannen pirua! minä tulen mukaan!" Asia päätettiin heidän kulkiessaan laivalle.
NOKKI. Sitten oli tuima Stiina, se pitkäsäärinen. Eikös herra sitä muista? Hyvä, hyvä! Heta, Miina, Stiina. Siis kolme no entäs sitte? Onko vielä useampia? NOKKI. On, sitte vielä Mari Niin, niin sehän oli viimeisenä. Mikäs tämän nimi olikaan? NOKKI. Kirsti "se hyvä", kuuluu olevan. Sepäs kaunista! Viisi eri palvelijaa yhdessä kuussa. Ei! Tämä menee liian pitkälle. Mutta ehkäpä tämä tästä selviää.
Emme halua kuulla teidän ajatustanne, herra kreivi. Onhan teillä maatiloja, eikö niin? Jossakin paikassa kuussa? Olette aina pyrkinyt kukkuloille. Me toivomme maaseudun ilman tekevän teille hyvää. Odottakaa, jääkää tänne vielä hetkiseksi! Saatte olla läsnä todistajana vielä toisessa kohtauksessa. Käskeekö teidän majesteettinne vielä jotakin? puuttui puheeseen kuningas, pyyhkien hikeä otsaltaan.
Hänet valtasi silloin ajatus, joka kohta vietteli hänet hirveällä, hellittämättömällä, hurjalla tavalla. Hän tahtoi ottaa selkoa siitä, mitä oli tehnyt, melkein päivästä päivään. Hän ripusti seinille peräkkäin kaikki nuo kellastuneet almanakat ja kulutti tuntikausia katsellessa niitä, milloin mitäkin, ja miettiessään: Mitä tapahtui minulle tuossa kuussa?