Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Suomen historia erityisesti ja Suomen kirjallishistoria vielä erityisemmästi vaikuttaa sitäki vähemmin, jos ne kirjoitetaan vieraalla kielellä. Niiden laita on Suomessa sama kun mykän, ja suurin osa kansaa on niitä kohtaan kuuro. Sentähden on Suomen historia ja kaikki sen eriosat suomeksi toimitettavat.
Siitä ei enää kukaan koko pitäjässä tiedä mitään, paitsi kapteeni itse ja vanha Mertta Veräjätuvassa mutta akka on sekä sokea että kuuro, niin että ei hänestä mitään selkoa saa ja sitä paitsi ei hän ole muiden ämmäin tapainen." "Miten niin?" "Niin, kas hän voi olla kun niin tahtoo ja sen hän tekeekin." Pian ajoivat he Niemelän kartanolle ja matkustaja astui reestä.
Korsholmassa asuu muutamia vartiomiehiä, mutta täällä ei ole kuin kolme kaupunginpalvelijaa, joista yksi on rampa, toinen kuuro ja kolmas ei kelpaa muuhun kuin iltarumpua lyömään. Ja eikö täällä ole ollut häiriöitä? Tarkoitan todellisia, arveluttavia häiriöitä, niin että taloja olisi ryöstetty ja ihmisiä tapettu? Jumala varjelkoon, miten kreivi puhuu! Ei toki mokomia ole tapahtunut.
En minä valehtele, minä, mutta te olette valehtelija ja petturi, kun voitte seisoa tuossa ja sanoa, ett'ette tappaneet hanheani." "Onko tuo akka ihan hullu?" "Ei, mutta ihan kuuro hän on", sanoi Terning. "Antakaa hänelle taaleri, niin hän ymmärtää paremmin." Setä Pietari ojensi hänelle taalerin. "Kas, se oli viisain sana, kuin teiltä olen tänään kuullut", sanoi emäntä paljoa leppeämmin.
»Nimismiehellekö on teilläkin asiaa?» kysyi Kasarin Tommi. »Häh?» Ville oli kuuro, eikä kuullut, vaikka toinen kovanlaisesti puhuikin. Tommi uudisti kysymyksensä pannen suunsa Villen korvaan. »Niin, niin on, nimismiehelle on asiaa. Meiltä on varastettu viisi lammasta ja ... häh?» »Nytkö hiljan?» » sys, kun kiljuvat täällä kuin eläimet!
Bazil, joka teidän puolestanne pelkäsi tätä kirjeenvaihtoa, oli pyytänyt minua näyttämään teille hänen kirjettänsä, mutta se tapa, jolla te otatte vastaan asiat... BARTHOLO. Herra Jumala! minä otan ne hyvin vastaan, mutta eiköhän teidän ole mahdollista puhua hiljemmin? KREIVI. Te olette kuuro toiselta korvalta, olette sanonut.
Ihmisille olen suureksi vaivaksi ja rasitukseksi. Minun täytyy nimittäin paljon liikkua paikasta toiseen, talosta taloon. Sokea ja kuuro ihminen kuinka se liikkuisi! Ei se minnekään pääse omin neuvoin. Tavallisimpia tunteitani on, että minua joku kiivaasti tempaisee hihasta tai nutun liepeestä.
Sitte poikasi hän kantapäällään kaulalle, kunnes lintu tukehtui. Koko ajan seisoi hän ja katseli voittoisasti ympärilleen kuin Apollo Pyton-käärmettä tallatessaan. Eipä hänen riemunsa kauan kestänyt, sillä kuuro talonemäntä juoksi raivoissaan ulos. "Kylläpä tänne nyt olemme saaneet kelpo väkeä!
"Se on suuri siunaus", sanoi iso-äiti melkein niinkuin itselleen, siinä missä istui ja kutoi lapasia Maunulle; "se on suuri siunaus, että meillä on ruokaa, kun monet tuhannet kärsivät nälkää; se on suuri siunaus, että meillä on asunto, kun monet tuhannet kodittomina mieron tietä kulkevat; se on suuri siunaus, että meillä on näkö, kuulo ja voimia työntekoon, kun niin moni on sokea, kuuro, kivulias ja heikko."
Ja akkaväki juoruaisi ja nauraisi kitkattaisi, ei semmoista häpeätä täytyy ajoissa välttää. OLLI. Ellei ole jo liian myöhäistä? ROINILA. Myöhäistä? Kuinka niin? OLLI. Jos Mauno, niinkuin näyttää, on saanut Annan puolelleen, niin ROINILA. Niin, mikäs sitten tulee eteen? Mutta en minä usko kuitenkaan. OLLI. Ei tiedä. Rakkaus on kuuro ja sokea.
Päivän Sana
Muut Etsivät