Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
»Niinkuin näkyy... Elää sitä tällä lailla.» Mies ei edes silmiään nostanut. »Ja saatiinhan hiljakkoin kruunultakin taas mattoja, kuinka paljon niitä saatiinkaan?» »Kuuluupa saadun.» Toisiakin miehiä jo saapui paikalle. Ne olivat vähän voimakkaampia ja siksi vilkkaampia kuin suutari.
Valkoisena kuin kyyhky kotkan rinnalla käveli Oiti nojautuneena isänsä käsivarrelle portaita alas rantaan päin; väkijoukko lankesi maahan hänen eteensä vielä kerran suudellakseen hänen viileviä helmojaan. Kuuluupa itse vanhan Pajarinkin silmistä vedet tippuneen, silloin kun hän sysäsi vesille veneen, jossa ainoa lapsensa lähti.
Minä muistelin aivan hyvin uteliaisuuttani ja häpesin hieman; mutta en kuitenkaan tahtonut olla tietoani ilmoittamatta ruhtinattarelle. "Vainaja on tahtonut sen; herra Claudius ei sentähden salli, että ainoaankaan sinettiin kajotaan! Hän on niin ankara, niin hirveän ankara!" "Vai niin, kuuluupa melkein siltä, kuin pelkäisitte häntä, pikku armoni!" nauroi kammariherra. "Minäkö pelkäisin?
Niinpä nostaisi raita päänsä ja sorjasti koristaisi kukka sen vartalon ympärillä kukkatarhaa. SANNA. Kuuluupa kuin Paavon huulilta valuisi runonsäikeitä. HAUSSI. Sumua ja höyryä ovat vaan nuo ajatukset. PAAVO. Vaan voinpa tuosta höyrystä pusertaa herrasväelle selvää vettäkin, kun suvaitsette. SANNA. No, puutarhan hoidosta voimme toiste keskustella. HAUSSI. Niin, toiste; kas nyt mene!
"Kuuluupa siltä kuin olisi teillä tarkat tiedot kysymyksessä olevasta asiasta", väitti Jakobsson. "Toden teolla tiedänkin siitä enemmän kuin te, Jakobsson. Mutta kuningatar tietää asian paremmin kuin meistä kumpikaan; kaikki on hänelle ilmaistu. Hän epäilee prinssiä ja tärkeätä on, että hän niin pian kuin mahdollista todistaa itsensä syyttömäksi.
"Kuuluupa niinkin se asiaan, kuulehan vaan, sinä pikku juonikko! Sinä olet köyhä, minä rikas, tule meille leipää syömään, meilläpä tuota näyttää olevan", esitteli Matti. "Kylläpä minulle on leipää tässäkin talossa", sanoi Mari vähän suutuksissaan. "Ei, mutta sinä et ymmärrä.
Ja joka aamu kulkivat lapset kotitalolleen, kolkuttivat ovelle ja leikkivät lammen rannalla, niinkuin näemme heidän tänäänkin tekevän, mutta nytpä kuulahtivat he, kuuluupa ääni, joka ei ole tavallista tähän aikaan vuotta: käki Sysi-Matin tuvassa kukkui kahdeksan kukahdusta. "Nyt on aika lähteä kouluun", sanoi Amrei ja läksi veljensä kanssa kulkemaan nopeasti puiston kautta kylään takaisin.
LAURI. Kolme tukkapöllyä olen minä saanut. JUHANI. Kaikilla meillä on täältä makeita muistoja. Ovi auki! AAPO. Huomaa, että olemme telkien takana. TIMO. Puskuri on päällä, vahva puskuri. JUHANI. Kätkee kuin korsi; mutta toiseksi: onhan tuossa akkuna. Yksi huhmaus pussillani, ja kuuluupa korea helinä ja kilinä. AAPO. Onhan pääsi jo perin pyörässä.
Päivän Sana
Muut Etsivät