Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Kun sitten isäntäni tuli, näytti hän todella mielipuolelta, jatkoi mustalainen; kreivi V. vei hänet erilleen ja puheli hänen kanssaan kahdenkesken kokonaista kaksi tuntia umpeensa. Kuulitko mitä he puhuivat? En minut ja muut käskettiin poistumaan eteiseen, ja ovet lukittiin sisältäkäsin. Entä sitten? Kahden tunnin kuluttua saapui hovilääkäri G., joka meidät oli käsketty laskea sisään.
Kuulitko, veliseni, kuinka kukko kiekui kolmannen ehtoorukouksensa? Etkö huomannut, kuinka ensimmäinen yöllinen unelma vast'ikään istahti tuuliviirin harjalle tekemään kymmeniä kuperkeikkojaan niinkuin viinissä uitettu ajatus. Tällä värisevällä hetkellä purjehtii huokaus minun huulillani valmiina ylenantamaan aurinkoja ja rakentamaan tomusta pyramiideja pilviin.
Irenen tätä puhuessa kärsimättömät oriit taas hirnahtivat, ja Lysias, jota Irenen kanssa pakinoiminen näytti ihmeellisesti ihastuttavan, mutta joka sen ohessa ei kuitenkaan vähääkään unohtanut matkansa tarkoitusta, näytti nopeasti sitä paikkaa, missä hänen hevosensa seisoivat, ja sanoi: "Kuulitko, kuinka uljaasti hevoseni hirnahtivat?
Sinä et saa koskaan jättää minua, ei, ei, ei! Sinä et saa jättää minua, armaiseni, ei milloinkaan, ei milloinkaan! Kuulitko sinä mitään melua? Minusta tuntuu kuin he olisivat täällä taas valmiina sysäämään tikarinsa sydämeemme meidän hellään, hellään sydämeemme! Minä luulen, että sinä rakastat minua, lapseni, todella, minä luulen, että niin teet!" "Rohkaise mielesi, kultaiseni!
Taikauskoinen Vestinus, joka ääneti oli kuunnellut Neron ja Chilonin keskustelua, katsahti varovasti ympärilleen ja virkkoi salaperäisellä äänellä: "Kuulitko, herra, mitä tuo vanhus sanoi. Kristityt ovat kummallista väkeä... Heidän jumalansa tekee heidän kuolemansa helpoksi, mutta taitaa olla kostonhimoinen." Nero vastasi hätäisesti: "Minä en ole pannut toimeen kilpaleikkejä.
Visseissä olosuhteissa voi se onneakin luoda, ja että uskot minun todella olevan sitä mieltä, lupaan täten Liinalle 25,000 markkaa häälahjaksi, kumminkin vain yhdellä ehdolla. Hih, hei! 25,000! Kuulitko! 25,000 ja 8,000, paljoko ne tekevät yhteensä? Ensiksikin 20 tuhatta, sitten 5 ja 8 on niin paljon kun kokonaista: 33,000. Se on jotakin se! Hih, hei! 33,000! Olenpa onnenpoika! Hih, hei!
HERRA ORELL. Vastaa meille henki: Meneekö neiti Helmi Vesterholm pian kihloihin? ROUVA TALLQVIST. Menee! Menee kihloihin! Helmi lapseni, kuulitko sinä? HELMI. Voi, täti ei se ollut mikään henki ei varmaankaan. ROUVA TALLQVIST. Eikö henki? Etkö sinä kuullut ? HELMI. Kuulinhan minä, mutta ROUVA TALLQVIST. No, ja mikä siellä olisi kolistellut, ellei henki?
Mutta Jeanne, joka oli luonut silmänsä isänsä hämmästyneisiin kasvoihin, purskahti yht'äkkiä heleään nauruun, niinkuin ennen nauraessaan jollekin hassunkuriselle. Ja hän toisti: Isä, isä! Kuulitko, kuinka hän lausui: kaksikymmentä tuhatta?
Molemmat loistivat tyytyväisyydestä ja vilkkuivat toisilleen omituisella tavalla. Näin heti että heillä oli joku salaisuus keskenään. Ja niin se olikin, sillä kun Viikuna näki minut, niin tarttui hän eukon käteen, hymyili hölmömäisesti ja sanoi: saanko esitellä morsiameni. Kuulitko sinä? Morsiameni! Ymmärrätkö? Hän oli kihloissa tuon vanhan ihratynnyrin kanssa. Ymmärrätkö?
Kanttori tulee maantieltä. Assessori menee kanttoria vastaan, keskustelevat hiljaa ja assessori antaa kanttorille rahaa. HANNA, rouva Turholmille. Katsopas, täti, kuinka hän hymyilee ja kumartelee orjallisesti! ROUVA. Se on inhoittavaa! ASSESSORI. Onhan siinä viisisataa? KANTTORI. Viisisataa, herra assessori, minä kiitän! HANNA. Viisisataa markkaa, kuulitko täti? ASSESSORI, naisille.
Päivän Sana
Muut Etsivät