Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. lokakuuta 2025


Oi, jos tietäisit mitä tuskia minä kärsin, kun sinä olet mennyt, minä pelkään, että sinä unohdat minut, että sinä kerrot minusta tovereillesi, ja he nauravat. Lyyli! Niin, niin! En minä olisi ainoa, josta niin kerrotaan. Mitenkä olisin onneton, jos minä sellaista itsestäni kuulisin! En minä sinusta mitään kerro. Vaan jos me läksisimme jonnekin soutelemaan, vuokraisimme veneen Sanvikin sillasta.

HAMLET. Lausukaa olkaa niin hyvä, tämä puhe, niinkuin minä sen teille lausuin, sujuvalla kielellä; mutta jos sitä kangerratte, niinkuin moni meidän näyttelijöistä, niin kuulisin yhtä hyvin palovartijan värsyjäni huutavan.

Samallaiselta tuntuu joskus minun sielunelämäni: tuntuu aivan kuin kuulisin jonkin kauhean salaperäisen koneen suhisevan ja tietäisin sen tahtovan tarttua kiinni minuun, taikka kuin kuulisin kohinan kuohuvasta koskesta, joka tahtoisi vetää minut pyörteisiinsä. Uskon, että löytyy elämässä joku tuollainen kamala, hävittävä voima, jota osa ihmisiä ei voi paeta.

"Elsa serkku", hän sanoi, "Fritz on tehnyt nyt, niinkuin hän aina tekee. Hän on ajatellut meitä ennen kaikkia, siitä minä olen yhtä varma, kuin jos kuulisin hänen itse sitä lausuvan. Hän luuli hyödyttävänsä meitä parhaiten, kun hän jätti meidät näin, muutoin hän ei olisi milloinkaan luopunut meistä." Eva ymmärsi hänet nyt, niinkuin usein, paremmin kuin kukaan muu.

Hallan paikka tämä oli, kun tänne isävainajan kanssa tultiin, ja kituen tässä ensi vuodet elettiin. Ja nyt, kun on paikka kovennut ja kun alkaa saada viljan vaivoistaan, nyt se aikoo sen ottaa. Eikä taida tässä toivo auttaa. Sen se on tehnyt muillekin mökkiläisilleen. Mutta hänen vaimonsa ei uskonut uhkausta todeksi: En uskoisi vielä sittenkään, vaikka sen omin korvin kuulisin.

"Me olemme varmaan lähellä määräpaikkaa", sanoi Richard kuningas; "sillä tuo ratsumies oli arvaten yksi Saladinin etuvartia. Minusta on kuin kuulisin maurilaisten torvien ja cymbaalein ääniä. Joka mies paikalleen, veikkoset, ja järjestykää naisten ympärille sotilastapaan ja tanakasti!"

Larsson mainitsi siitä minulle ja kysyi, enkö tulisi sinne mukaan, mutta Rbg:t olivat jo pyytäneet minua ennen. 'Tänne ei tule ketään muuta', sanoi Fredrika ja tuumasi, että hän ja minä istuisimme hänen huoneessaan, jossa minä kuulisin soiton kuitenkin. Minä kiitin ja suostuin. Mutta se ei suinkaan ollut isännän eikä Larssonin mieleen, vaan minun piti tulla sisälle.

On niin kuin kuulisin Antonion kutsun; Näen, kuinka nousee hän ja tekoani Jaloksi kiittää; kuulen, kuinka pilkkaa Caesarin onnea, jot' ihmiselle Jumalat suovat, saadaksensa syytä Vastaiseen vihaan. Tulen, puoliso: Sen nimen miehuudellani nyt ostan. Tult' olen, ilmaa; maan omaksi jätän Muut elementit. Onko valmis? Tulkaa Ja huuliltani viekää viime lämpö! Hyvästi, Charmiana!

"Totta puhut, Kebes", sanoi Sokrates. "Mutta mitä on meidän tekeminen? Tahdotko, että keskustelemmekin juuri siitä, onko todennäköisyyden mukaan asian laita tämmöinen vai ei?" "Minä puolestani mielelläni kuulisin, mikä ajatus sinulla näistä on", vastasi Kebes.

Kerran kanttori kysäsi: "sanokaapa mulle, mitä pidätte Mozartista, joka nykyjään alkaa niin suurta humua mailmassa nostaa teoksillansa; mielellänipä jotakin kuulisin hänestä." "No niin", vastasi nuori mies, "minä hänet tunnen aivan tarkalleen, niin hyvin kuin itsenikin, ja voin hänestä teille antaa mitä paraat tiedot.

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät