United States or Dominica ? Vote for the TOP Country of the Week !
SAKEUS. Tyttäreni, minä uskon sinua, ja sieluni saa rauhan taas. JOAS. Tutkistella häntä! Mitä vielä? Hän heitettäköön ulos, että koivet ryskää. Siinähän jo rikosta kyllä, että on hän teidän huoneessanne vastoin kovinta kieltoanne. SAKEUS. Aram, minä toivon kuulevani totuuden sun huuliltasi. ARAM. Totuuden teille lausui tyttärenne.
Tämä muisto on eräs sana, on voimakas nimi; pelolla ja rakkaudella Suomen kansa pakanuuden synkkinä aikoina mainitsi tuota sanaa, ja vielä tänäkin päivänä mainitaan sitä samoilla, mutta kuitenkin kristin-opin valon jalostuttamilla tunteilla; usein luulen tätä sanaa kuulevani ukkosen jyminässä, kun se vaeltaa vapisevan maan ylitse, ja myöskin tuulen vienossa leyhkässä, joka lohduttaa ja virkistyttää luontoa; tuo sana, tuo nimi on Jumala!
Härkä mörähtää minulle, viittaa ohi mennessään minua toisella sarvellaan, sen silmät leimahtavat ilkeästi ja salavihaisesti, ja minä olen taas varma siitä, että hän on lapseni tuhonnut ja jättänyt uhrinsa hengetönnä metsään. Luulen kuulevani uikutusta ja hiljaista vaikeroimista ja kiiruhdan sitä kohti. Nyt ei kuulu enää mitään. Nyt on siis henki lähtenyt.
Yö ja päivä olivat yhtäläiset tässä pahanhajuisessa komerossa laivan sisimmässä sopessa, jossa minä viruin. Ja surkea tilani pitensi tunnit kaksinkertaisiksi. En sentähden voi sanoa, kuinka kauan siellä makasin odottaen kuulevani laivan murskautuvan jotain kalliota vasten tahi tuntevani sen keula edellä syöksyvän meren syvyyteen. Mutta uni vapautti minut viimein surullisista ajatuksistani.
Aa, herrat, vai tahdotte te tappelua, no, olkoon menneeksi, kyllä sitä saatte! Luulenpa kuulevani d'Artagnan'in äänen, huudahti Athos kuni maan alta. Niin oikein, sanoi d'Artagnan huutaen hänkin vuorostaan, se minä olenkin, ystäväni. Ahaa, hyvä on, sanoi Athos, kyllä me heidät opetamme, nuo ovensärkijät.
Minä näin Hampshiren kunnaat ja kaikki mitä Jumala on luonut tai ihmiskäsi aikaansaanut, niin pitkälle kuin silmä kantoi ja te tiedätte minun joutuneen huutoon indianien kesken tarkasta näöstäni . Sen vuoren huipulta olen usein nähnyt sen paikan, missä Albany nyt on, ja mitä Sopus'een tulee, niin näytti savu sinä päivänä, jona kuninkaalliset sotajoukot polttivat tämän kaupunkin, olevan niin likellä, että luulin kuulevani naisten voivotuksen ja hätähuudot."
Emäntä, tämän nähdessään, katsoi häntä tutkivasti silmiin kumartuessaan tarjoamaan kahvia ja kysyi: "Onko teillä tapana uneksia?" "Miksikä sitä kysytte?" "Ilman vaan, kun luulin tässä äsken tuonne toiseen huoneeseen kuulevani uneksuvan tapaisia sanoja." "Mikä ero niissä on uneksivan sanoissa?" kysyi Tapani kahvikuppia tarjottimelta ottaessaan.
HAUSSI. Pois, Sallani! Ah, täält' en pakene! Mä luulin silmät jäiset kohtaavani, Vaan tulta säihkyi noista vastahani; Salmolle Mä kammoin äänen kuulevani jylhän, Vaan jalosti sun lämmin rintas soi; Jääpatsaan eteen luulin jäähtyväni, Sun rinnoillas nyt löydän lämpimäni. Ken autuuden tänlaisen ryöstää voi? Avuksi miehet! Missä? Tänne! Uhratkaa vaikka elämänne! Tuo juoksuhurtta ryöstää Sallani.
Arolla oli se heikko, tuuli levitti sen kaikkiin ilman suuntiin, mutta metsässä pidättivät puitten latvat äänen, joka siitä kuului täydellisenä ja kirkkaana, niin toisenkaltaisena, että epäilin kuulevani omaa ääntäni. Se oli naurettava laulu miehestä ja hänen kyyhkysistään, jotka lensivät pois. Gretchen nauroi täyttä kurkkua ja löi kätensä yhteen ensimmäisen värsyn jälkeen.
Luulen kuulevani suhinaa, niinkuin paarma surisisi ikkunaa vasten. Se on iso paarma se, ja jos olisitte sitä muutamaa penikulmaa lähempänä, niin ehkäpä ymmärtäisitte paremmin sen aamuvirren. Ettekö koskaan ole kuullut Pohjanlahden koirain haukkua nalkuttavan kallioita vasten? Luuletteko sitä meren kohinaksi? Luulenpa kuin luulenkin. Auttakaa nyt itse itseänne.