Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Vaan monet viikot kuului valitus, kuului itku, kuului rukoukset, kuului sydäntä särkevät huokaukset. Ne kaikki vei tuuli, ei ollut korvia kuulemassa, ei ollut sydäntä ottamassa vastaan, ei kuulunut auttajaa. Minä aina aamusella ylösnostuani juoksin oven taakse kuulemaan, vieläkö kuuluisi virkantaa.
AINA. Oikkujesi orjaksi siis... Kaikissa tapauksissa olen iloinen siitä, että pitäjäläiset nyt tietävät mikä ja millainen mies meidän Taavi on! Tietävät kyllä. Mitä kummaa tämä? Kolmas kohtaus. TAAVI ja ELLI. ELLI. Kerro nyt minulle tarkemmin eilisiltasista tapauksista! TAAVI. Sekö se asia oli, jota kuulemassa sisareni ei saanut olla saapuvilla? ELLI. Niin se.
Minä en osaa rukoilla. SELMA. Etkö osaa rukoilla? RAHIKKA. En. SELMA. Kuinka et RAHIKKA. Minua ei kukaan ole opettanut SELMA. No mutta RAHIKKA. Enkä minä voi pyytää, kerjätä. Mitä itse en voi hankkia, sitä olen vailla. SELMA. Mutta onhan Herra sanassaan käskenyt itseään rukoilemaan. RAHIKKA. Minä en ole ollut hänen sanojaan kuulemassa. SELMA. Pekka! Kuinka sinä voit?
Saarnaaja ei kuitenkaan puhunut toisesta tai toisesta inhimillisestä käsityksestä, vaan elävästä Jumalasta, kuolemattomasta sielusta, Vapahtajasta, joka on vuodattanut verensä syntisien tähden, sekä "hyvästä Paimenesta, joka antaa henkensä lampaitten edestä." Ja minua iloittaa suuresti, että juuri eksyneitä ja kadonneita lampaita oli häntä kuulemassa!
ANNA. Kertoiko Hilma Pollari niin? ELVIIRA. Sanasta sanaan. Ja Sihvonenkin oli silloin kuulemassa. ANNA. Sitten ei ole mitään epäilemistä. Onnen herra lähtee Onnella. EEVA. Säästä, Anna, itkusi ja odota kunnes Karihaara ottaa selon Hilma Pollarin puheista. Alkaa kuulua tanssisoittoa. ANNA. Mutta nehän jo rauhoittuivat tuolla sisällä, koska rupeavat tanssimaan. Mitähän ne ovat päättäneet?
Saarnan aineena oli: "Kuinka sopimatonta on olla järki hurskas," ja kun ihmiset kirkosta lähtiessään sattuivat yhteen ja vaihettivat tervehdyksiä, sanottiinpa, että se oli ihmeellisen kaunis ja oivallinen saarna, ja että oli suuri vahinko, että nuot kurjat metodistat eivät olleet sitä kuulemassa.
Jo hamasta nuoruudestaan hän oli kuulunut Grundtvigin piiriin ja istunut äitinsä kanssa Vartovin kirkossa Köpenhaminassa tätä suurta oppi-isää kuulemassa. Ollessaan Köpenhaminassa keväällä 1865 kirjoitti hän miehelleen: Eilen nuoret täällä pääsivät ensi kerran ripille. Voit arvata, että se hetki oli ihana Vartovin kirkossa.
"Onko onneton rakkaus sinua vaivannut, koska niin katkerasti puhut naisista?" "En minä katkerasti naisista puhu. Kysykää miltä naiselta tahansa ja antakaa hänen valalla vahvistaa puhettansa, niin hän on tunnustava että hän aina on ollut ja aina on oleva elävä valhe, ja että hän ylpeilee siitä." "Minä olen iloinen, että äitisi ei ole saapuvilla sinun puhettasi kuulemassa.
Minä soisin seisovani oven takana kuulemassa, mitä kaikkia kerrotaan". "Anni, sinä pöyhistelet tänäpänä!" "Miksi en sitä tekisi? Varsinkin tänäpänä sinä olet minun mieleeni. Ihmisillä on oikein, kun sanovat sinulla olevan niin hellät, uskolliset silmät. Minä en ole ollenkaan huomannut niitten olevan niin kauniit ja sinä olet todellakin soma mies".
Ei mutta missä Johannes on, kun hän ei ole kuulemassa, sanoi Henrik haltioissaan, kun mamma oli lopettanut vanhan poloneesin: Hänen pitää välttämättä tulla. Ja Henrik ei voinut pidättää, vaan meni toisiin huoneihin Johannesta hakemaan. Hän tuli saliin, mutta siellä ei ollut ketään; niin hän meni ruokasaliin. Siellä oli Johannes ja Alina. He seisoivat molemmat vieretysten.
Päivän Sana
Muut Etsivät