United States or Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saarnaaja ei kuitenkaan puhunut toisesta tai toisesta inhimillisestä käsityksestä, vaan elävästä Jumalasta, kuolemattomasta sielusta, Vapahtajasta, joka on vuodattanut verensä syntisien tähden, sekä "hyvästä Paimenesta, joka antaa henkensä lampaitten edestä." Ja minua iloittaa suuresti, että juuri eksyneitä ja kadonneita lampaita oli häntä kuulemassa!
Usein nähtiin heidän nauravan ja leikkivän, mutta onnellisia he eivät olleet; he eivät tunteneet totista Jumalaa; he eivät tietäneet mitään Vapahtajasta, joka heitä voi antuaaksi saattaa; he elivät hirveissä synneissä. Varkaus, valheus, hekuma, sota ja murha olivat heidän tavallisia töitään.
Heidän orjuudentilansa niinikään kuin heidän maanpakolaisuutensakin tekee heidät erittäin taipuviksi mielistymään iloiseen sanomaan vapaasta Armosta ja Vapahtajasta, joka rakastaa musta-ihoisia yhtä paljon kuin valkoisiakin, ja joka on antanut henkensä neekeri-orjienkin edestä. "Ensimmäisinä lähetyssaarnaajina Länsi-Intian orjien keskellä olivat mähriläiset veljet.
Nämä esimerkit, joiden lukua voisimme vielä lisätä syyrialaisilla, meksikkolaisilla y.m. taruilla, riittänevät todistamaan, että käsitys vapahtajasta, joka tapetaan, astuu manalaan ja nousee ylös kuolleista, on perin vanha ja yleinen. Kristillinen kertomus on tässä kohden vain »pakanallisten» alkumuotojen jäljennös.
Sitten tahtoisin alati elää semmoisten ihmisten joukossa kuin nämät vuorityömies-raukat, käydä heidän kanssansa kaivoksissa, olla heidän perettensä luona, kun isä kannetaan kotia haavoitettuna taikka runneltuna, ja puhua heidän kanssansa Jumalasta ja Vapahtajasta ei ainoastaan pyhäpäivinä ja muina elämän rauhallisina hetkinä, vaan aina kun heidän sydämensä on sortunut tuskasta, särkynyt murheesta taikka heltynyt taudista ja pelastumisesta uhkaavasta vaarasta.
Aivan yksinkertaisesti todistin minä heille Jesuksesta, syntisten Vapahtajasta, sekä kehoitin heitä viljelemään Jumalan sanaa. Mielipahakseni ja kummakseni kuulin nyt ettei heillä ollenkaan mitään kirjoja ollut. "Mitä tekisimme niillä", sanoivat he; "eihän meillä ole koskaan aikaa ajatella sitä, kun meillä on vaan kaksi vapaata päivää koko kesässä."
"Mutta krucifixin verosta meidän tulee kertoa semmoisesta rististä, jonka Ristiin-naulittu on jättänyt; tyhjästä haudasta ja nousneesta Vapahtajasta; poistetusta kirouksesta; Jumalasta, joka antoi Uhrin, toivottaen Kärsijää tervetulleeksi valta-istuimellensa." Me emme ole ryhtyneet suuriin muutoksiin ulkonaisissa kirkonmenoissa.
Pois maailmasta luopuneet On Jumalasta juopuneet, Ei mailma heitä tunnekkaan; He tuntee tuskin toisiaan, Käydessä tiellä kovalla, Kun silmät viel' on peitossa. Uus virsi Vapahtajasta Jo alkaa täällä ajassa. Sen perussäveleenä on Jesuksen kuolo viaton, Ja siin' on selvin näytetty, Ett' on jo kaikki täytetty. Myös halkee silloin sydämet, Ne olkoot vaikka kiviset.
Minä en ymmärrä sitä niin hyvin, kuin noita latinaisia virsiä, kun hän kerran on kääntänyt ne minulle; sillä nämät puhuvat Jesuksesta, Vapahtajasta, joka jätti taivaallisen kotinsa ja istui väsyneenä tien vieressä, etsien meitä; taikka Mariasta, Hänen kalliista äidistänsä; ja vaikka ne välisti mainitsevatkin vihaa ja tuomiota, minä kumminkin tiedän, mitä niillä tarkoitetaan.
Meidän aikanamme ruvetaan yhä kauheammassa määrässä pakanain tavalla elämän turulla pilkkaamaan niitä, jotka pitävät arvossa evankeeliumia syntisten vapahtajasta. Joka meidän aikanamme ei tahdo mitään kärsiä vapahtajansa tähden, hän voi pian kirjoittaa kristillisyydellensä kuolemantodistuksen.