United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitte seuraavana päivänä sonni teurastettiin. Huomaattehan että se oli oikea sonni. HOFFMANN. Jätä jo sonnit, ja sano mikä sitä herrasväkeäsi vaivaa. Ovatko hekin siinä lentsussa? KATI VIRTANEN. Ei, ne ovat luntsassa. HOFFMANN. Se on sama tauti. Toiset sanovat luntsa, toiset lentsa, vaan oikeammin kutsuttuna on se nuhakuumetta. KATI VIRTANEN. Ei suinkaan. Sehän on eri tauti.
Yksi vartijoista, joka seisoi ulkopuolella, ilmoitti talonpojan pyynnön, että Paavo Nissinen pyysi puhutella majuri Gek'iä. Hetken kuluttua aukeni sen salin ovi, jossa kenraalit istuivat. Majuri Gek itse kurkisti ulos ja sanoi: "Terve tultuasi, rakas Paavoni! Tulet ihan kuin kutsuttuna, antamaan meille koko joukon tietoja. Astu sisään, astu sisään!" Maatalo Kurussa.
Jäimme Moskovaan muutamaksi päiväksi sekä katsellaksemme kaupunkia ja ranskalaista näyttelyä, joka silloin oli avattu, että myöskin minä heittääkseni hyvästi Moskovan konsistoorion, jonka alaisena olin ollut kuusi vuotta. Kuten aina kohtelivat konsistoorinjäsenet nytkin minua erittäin ystävällisesti. Kenraalisuperintendentin luoksi olin eräänä iltana kutsuttuna teelle.
Sillä Mari oli sanonut miltei viimeisen sanan asiassa. Sentähden tuli tuo äkkinäinen pimeys ikäänkuin kutsuttuna, ja Mari tahtoi sanoa ystävälliset jäähyväiset Severille, vaikka heidän olikin eriäminen ehkä ijäksi päiväksi. "Mutta mikä valo tuo on?" sanoi yhtäkkiä Severin, näyttäen luoteista ilmaa kohden. Se tuli ikäänkuin avuksi hänelle, ettei tuota viimeistä sanaa vielä lausuttaisi.
Miksi varrotaan minua tässä? ELIAS. Mitä! Tiedättehän nuoren Leon tänäpänä lähtevän iäksi Amerikkaan, sinne kutsuttuna vanhan setänsä turhan maatilan perilliseksi. ANTON. Huomaa: pieni, mutta oma turve! Millä naamalla näkyy hän lähtevän? ELIAS. Melkein ilon naamalla, joka minua ei juuri miellytä.
Tällä tavoin katselkaa häntä minun silmilläni ja oppikaa tuntemaan hänet sellaisena kuin minä hänet tunsin paitsi niitä suhteita, jotka ovat liian salaisia ja suloisia minun kertoa. Helmikuussa v. 1912 tapasin hänet ensimmäisen kerran, kun hän, kutsuttuna isäni toimeenpanemille päivällisille, saapui meidän kotiimme Berkeleyssa.
Me kolmannen komppanian miehet pääsimme kolmanteen kerrokseen erääsen huoneesen, joka ennen oli ollut juutalaisten rukoushuoneena eli niin kutsuttuna synagogana. Se oli niin kauniiksi sisustettu, seinät ja katto olivat kullalla silatut ja monenlaisilla maalauskukilla kaunisteltu, akkunat monenvärisillä laseilla koristeltu.
Kuinka uskalsitte Noin ongelmoilla Macbethin Ajella murhan vehkeisin? Ja mua, noitain emäntää, Pahuuden salakeksijää, Ei kutsuttuna neuvontaan, Tekoa taian katsomaan! Ja mikä pahin: vaivaanne Tuo ilkimys ei palkitse; Se häijy, rietas itseään Vaan rakastaa ja hyötyään. Parannus tehkää! Poistukaa! Ja huomenna mua kohdatkaa Varahin Acheronin suulla; Siell' onnens' saa Macbethkin kuulla.
Sanoinhan jo silloin teille, etten tulisi sitä ikinä unohtamaan. Myöskään Johannes ei ollut sitä unohtanut. Se oli sattunut siksi odottamatta ja siksi merkitsevällä hetkellä hänen elämässään, että sen pienimmätkin seikat olivat kuin kuparipiirroksena hänen mieleensä painuneet. Hän oli tullut kutsuttuna Rabbingin parisilaiseen hotelli-asuntoon ja tavannut rouvan esihuoneessa.
Pappilan rappusilla, jotka tuovat suoraan kirkkomäelle, istuu nuoren munkin isä, joka nähtävästi on ollut poikansa kanssa kutsuttuna päivällisille papin luo. Ukon takana ja ympärillä seisovat kylän vanha pappi se sama, jonka koira ikkunasta haukkuu ohikulkevia ja muutamia muita munkkeja ja pappeja. Itsellään rovastilla on sikari hampaissa.