Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
"Oletteko uskovainen?" kysyi emäntä, katsoen yhä terävämmin Tapania silmiin. "Ainakin tulemassa olen", sanoi Tapani ja hymyili. Emäntä lähti nyt noutamaan kahvia toista kuppia, ja sitä tuodessaan hymyillen ja loistavin silmin sanoi: "Vai uskovaiseksi tulemassa... Minäpä olen ollut jo lähes kolmekymmentä vuotta." "Mutta oletteko uskon pääruhtinasta nähneet koskaan kasvoista kasvoihin?"
"Tulenpa kyllä hauskuuden vuoksi niin iloiseen joukkoon, vaikka ei kyllä kahvia haluttaisi." "Kahvia haluttaisi!" sanoi emäntä lystikkäästi. "Tämä meidän isä ei sano kahdesta kupista kerkiävänsä tuntea makuakaan; vasta kun viisi tai kuusi kuppia yhdellä istuimella tyhjentää, niin sanoo saaneensa kahvia."
Sinne pöydän taa istui nyt Mikko ja kankeasti käsitellen kuppia alkoi ryyppiä kahvia. Kahdeskymmenes luku. Kylvöaika alkoi olla käsissä, minkä vuoksi Mikko lähti ottamaan selvää Leizénin maatilasta. Hän matkusti ensinnäkin Kuurtajanjoen suulle näkemään tätä tilaa.
Sallitte kai minun kutsua sisään sisarenpoikani Aksel Hellstenin? Emma. Aivan kernaasti! Heinonen. Minulla on syytä siihen... Loviisa. Onko se rasavilli täällä? Kuinka hän on tänne tullut? Heinonen. Luultavasti jalkaisin. Loviisa. Silloin menen minä tieheni. Tule sisään, poikaseni! Arvoisa herrasväki!... Tätini! Emma. Tervetultuanne! Kas niin, nyt puuttuu pari kuppia... Teevadit kyllä riittää.
Kuitenkin rohkaisi hän mielensä, astui suoraan sen rouvan eteen, jolla oli sininen silkkihame, ja pani ystävällisesti niiaten neljä kuppia teetä, kerma-astian, sokerimaljan ja koko joukon rinkeliä ja korppuja rouvan syliin. Onneton leskirouva hypähti ilmaan vihaisesti parkaisten.
Nyt syntyi äänettömyys sen johdosta, että Miina joi toista kuppia kahvia ja Anna Liisa puuhaili leipiensä kanssa. Kun aikaa tuli, tarttui Anna Liisa taas asiaan, huomauttaen: »Mutta siinäpä tuo on Vatanenkin vain tasautunut, vaikka ne olivat pienestä pojasta tämän Ihalaisen kanssa aina yhdessä.
Siitä pannusta jokainen oman mielensä mukaan kaasi kahvia kuppiinsa ja iloisesti leikkiä laskien he niitä sitten tyhjentelivät. Emäntä nähdessään Tapanin tulevan, huusi: "No, vieraskin! Tulkaapas tekin tänne joukon jatkoksi ottamaan kuppi kuumaa. Juotteko minun kupistani?" "Kyllä, kyllä, mutta minähän jo join." "Niin, kaksi kuppia... Tässä on kolmas. Istukaapas tähän minun viereeni."
"Kyllä hän oli tyytyväinen;" ja hän raappi kuppia, nuoli lusikkaa vielä kerta ja kiitti ruoasta. Sen jälkeen hän sai luvan panna maata penkille, ja kun nainen meni levolle, sai poika hänen hameensa peitteeksi eihän hän itse sitä yöllä tarvinnut! Mutta poika nukkui turvallisesti kuin vieraskammarin sängyssä.
Pöydän keskellä oli ääretön joukko pieniä posliinikuppeja, joissa oli semmoisia herkkuja, joita Kiinalaiset syövät varsinaisten ruokalajien välillä. Minulle on aivan mahdotonta luetella näitä herkkuja, vaan voidaan kuitenkin aavistaa niiden lukua, kuin sanon, että 72 pientä kuppia oli pöydällä.
"Mutta sinähän olet oikein kiltti", sanoi Roosa ystävällisesti, pehmeällä kädellään keveästi taputtaen nuoren, kukoistavan tytön sormia, jotka olivat pakkasesta käyneet punaisiksi. "Nyt täytyy sinun, Hedda, tarjota Emmalle kuppi lämmintä kahvia leivän kanssa ja, kuulehan vielä, mantelikieku myöskin. Sinun pitää juoda kaksi kuppia, niin että lämpenet; tänään on ulkona kylmä.
Päivän Sana
Muut Etsivät