Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


"Ihan varmaan on meillä siinä kohden asiat paremmin kuin teillä", sanoi tataari. "Te ette voi ottaa useampaa kuin yhden vaimon, mutta me saamme pitää yhtä monta vaimoa kuin kukon hoteissa on kanoja , kas sillä tapaa me voimme tehdä", hän virkkoi ja nyökkäsi härsyttävästi päätänsä kadetille. Toinen tataari ja minä istuimme ja kuuntelimme heidän ilveilyänsä.

Minne tämä viisas ja korea kukko pannaan? JUNKKA. Pane mihin tahdot. Ei kuulu minuun, vaikka löisit seinään. EEVA. Mutta tehän aioitte ottaa sen huostaanne. JUNKKA. Minä en ole Onnen herran kukon vartija! PAAVO. Ei tätä nyt vartioida tarvitse, kun kopan kansi on sidottu. Siihen minun piti uhrata housunvyönaruni, josta minun oikeastaan pitäisi saada maksu.

Kiukusta kihisten, lähtivät kaiken kolmen hakemaan miestä, joka oli kukon antanut, mutta sinä päivänä, samoin kuin edellisinäkin, oli monta sataa maamiestä tullut, niin että mahdoton oli löytää todellista, varsinkin kuin hänen nimensä ja kotipaikkansa olivat tietämättömät.

Kuitenkin näytti siltä vaikkei Lents sitä lujaa sanonut kuin kallistuisi orret sänkykamaria päin, mutta kentiesi se oli harhanäköä näin epäselvässä sinertävässä valossa. Taas oli pitkä äänetön hiljaisuus eikä muuta kuulunut kuin kaukaa kukon ääni, ja likellä Poju haukkui ja korppi rääkyi.

Muukalainen muulta maalta, Venäjältä vierahalta, Meidän maalla matkustaissa, Tuimuudella tultuansa, Söi siat sikiöinensä, Karitsat kapehinensa, Kanat kaikki karisteli, Kukon poijat kuristeli, Löysi lehmät, löysi leivät, Havitteli härkälaumat, Veipä hevot heinikoista, Varsoinensa vainioista, Pani kaikki kartanoissa Peri puulle puhtahalle.

Jos olisitte alkanut minua kepillä koputella, niin olisi joko kukon käynyt huonosti tahi minun pitänyt jättää housuni. Siinä se nyt saa kukko olla minun puolestani. Sillä talon rannassa voi olla ylikulkijoita odottamassa. JUNKKA. Elä mene, poika. Minulla on maksamatta sinulle se eilinen kyyti. PAAVO. Koko kourallinen. Kiitoksia. Mutta mihin minä näitten rahojen kanssa nyt pääsen?

Hän oli väliin punainen kuin kukon heltta ja väliin taas vaalea kuin haavan lastu. Toisinaan riensi hän aika vauhtia eteenpäin ja toisinaan pysähtyi hän yhteen kohtaan seisomaan kuin kivettynyt. Hän näki selvällä päivällä kauhun ja kamaluuden unta.

Paikan laidat housuni polvissa repottivat kuin kukon heltat, parin tuuman pitusia puikkonappia votkotti ikänsä eläneen sarkatakkini rinnassa, vuosikymmenisen palvellut sarkapäällinen, lammasnahka lakki hallitsi melkein hartioille yltyviä tukkiani. Vääräkantaset, kurttuun rytistyneet pieksurontsat suojelivat jalkojani. Semmoisessa asussa tulla sulotin ukolta tyttöä tahtomaan.

"Ei, hyvä herra, niistä tänä yönä virkata mitään; parasta vaan, että ollaan niin ääneti kuin mahdollista, sillä kukon lauluille on vielä pitkä aika."

Pöydälle oli katettu karkea pöytäliina, servietin asemasta oli pesuliina koruompeluksilla, ja pöydällä oli sangattomassa soppavadissa potaattisoppaa sen saman kukon kanssa, joka oli oikonut milloin toista milloin toista mustista jaloistaan ja nyt oli leikeltynä, palasiksi hakattuna, monin paikoin vielä karvaisena.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät