Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025


Katollisessa kuistissa päärakennuksen vieressä istui vapaaherra vanhus auringon lämmössä ja luki viimeksi tulleita sanomalehtiä, ja neiti Hanna sill'aikaa puutarhuri Jaakon avulla aivan omin käsin järjesteli kukkia, jotka tänään oli muutettu kasvihuoneesta kuistille. Tämä työ oli vanhalle Jaakolle ankara koetus.

Tästä kodin kautta he menivät, monta nuorta miestä yhdessä roikassa, hiihtäen, laukut selässä. Kuistissa hän sai kahden kesken puhutella. "No muista sitten minua!" sanoi hän ja puristi sormia. "Muistan minä ... aina muistan." "Ensi lauttojen matkassa palaan ... silloin on kevät." "Varron ensimmäisiä lauttoja..." Puristi kättä lämpimästi... Tuntui siltä kuin riemu halkaisisi sydämen...

Palvelija nukkui siellä sikeästi kuin ranka. Jo menin muorin ikkunan alle, kosketin hiljaa ruoskan varrella ikkunan alasyrjään. Heti kuului liikettä, uutimen laitaa raotettiin, ja minuutin ajan kaikki oli ääneti... Odotin... Jo kuului askeleita kuistissa, ovi aukesi ja ulos kurkisti äitimuorin vanha harmahtava pää ja ihastuksesta kiiluvat silmät... Yhdellä hyppäyksellä nousin portaita ylös.

Marit kokki ja Torbjörg seisoivat kyökin kuistissa; talon kolme tyttöstä oli täydessä toimessa hevosen ja kuorman ympärillä ja kapteeni tuli itse alas portaita. "No, Iso-Ola! kuinka Pikku-Musta on jaksanut? Märkänä se on ja uuvuksissa, näen minä! Saitko univormuuni nappia?... Vai niin! No, ethän tupakkaa unohtanut? Ja kello sitte, taisivatko sitä korjata?

Päivällisen jälkeen oleskeltiin kuistissa ja juotiin kahvia. Sitte lauloivat Cecilia ja rouva Hedenstam yhdessä ja Agnes säesti soitolla.

Herra Vigert sen sijaan lausui ihmisistä hirmuisimpia asioita, niin kauheita, ett'eivät neidet niitä ollenkaan sanoneet uskovansa, mutta eivät kuitenkaan voineet olla sitä uteliaalla mieltymyksellä kuulematta. Herra Vigert oli aivan oikein aprikoinut; rouva Hedenstam ja neidet Arnell todellakin istuivat kuistissa ja ompelivat.

Kaikki kummastelivat taideteoksen luonnollisuutta ja väriloistoa. "No", sanoi Fredrik hymyillen, "tämä on varmaankin sinun näyteteoksesi tynnyriseppänä, minun on tuolla ulkona kuistissa, vaan kohta hankin minä toisenkin". "Minä tiedän kaikki", sanoi Reinhold, "ja toivotan sinulle onnea. Pysy vaan oman taiteesi palveluksessa, joka sietää suuremman perheenkin, kuin minun ammattini!"

Mutta kun hän juuri sitä parhaillaan oli miettimässä, kuuli hän Juhanin kolistelevan kuistissa ja tulevan pirttiin rohkeammin askelin kuin tavallisesti. Uteliaana hän aukaisi pirttiin vievän oven ja tervehdittyään Juhania huomasi tämän hiihtäneen kiivaasti. "Läksin tuomaan uutisia", alkoi Juhani puhua.

Ne keinuivat pienissä paperilyhdyissä maantieltä kuistin eteen johtavan pihatien molemmin puolin keinuivat pitkissä köysissä, niinkuin maita mantereita kulkenut paikkakunnan maalari ne oli järjestänyt, ja viskelivät toisilleen kompasanojaan ja sutkauksiaan. Kuistin otsikossa keinui monivärinen valoköynnös ja itse kuistissa himmeleinä riippuvia yksityisiä lyhtyjä.

Mutta joutukaa nyt alas, että tämä kamala leikki kerrankin loppuu, kehoitti Planchette. Niin, hyvät herrat, harjoitukset alkavat, vaati Edit. Kyyppari, tuo samppanjamme, heti! Malja ja lasit ovat puistonpuoleisessa kuistissa. Kaikki on järjestyksessä. Niin lausui Planchette luoden pelokkaan silmäyksen siihen kauheaan epäjärjestykseen, joka huoneessa vallitsi.

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät