Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Huhut hänen urhotöistään olivat saapuneet hänen kotiseudulleen jo kauan ennen hänen tuloaan, niitten sotilasten kautta Pognembinistä, jotka olivat aikaisemmin palanneet. Kuin nyt kuultiin, että Gravelotten sankari oli krouvissa, riensivät kaikki, jotka kynsilleen kykenivät hänen entisten toveriensa kanssa häntä sinne katsomaan.
Vuonna 1848 noin keskipaikoilla Joulukuuta oli joka ihminen niin kiivas kuin suinkin mahdollista sotaan, ja varsinkaan täällä Pestissä ei ollut rauha ollenkaan muodinmukainen. Suuressa krouvissa vieraat pitivät aika melua oluthaarikkansa ääressä. Sotasanoma oli tullut, sota oli syttymäisillään yli koko Euroopan.
KARRI. Senkaltaista jotain siinä haasteltiin, ja lausuinpa silloin yhtä ja toista, jota en tehnyt olisi ilman vähän häkää ylikammarissa tässä. Totta sanoen, mua huvitti lyödä hieman leikkiä ukon kanssa, mutta jos hän leikin otti todeksi ja sen mukaan on nyt työksennellyt, niin paheksinpa tätä poikamaista käytöstäni krouvissa. MIKKO. Ei vaaraa.
Sentähden on heille paremmin mieliksi, että miehet ovat heidän tykönänsä; kuin omissa töissänsä. Kansan kokoukset pidetään yhdessä eli toisessa krouvissa ja päätetään aina juomisella. Jolla ei ole rahaa, se saapi lainaksi. Ja koska hän sitten ei voi maksaa, ostetaan häneltä yksi maanpaikka toisen perästä ja niin velka suoritetaan; elikkä mitä muutoin on, myydään julkisessa auksjonissa.
Ja tapahtui se Puol'matkan krouvissa yhteenjoutuissamme kaupunki-tiellä. Mutta kas siinäkös kättä puristeltiin ja harjakannuja tyhjennettiin ja olipa armottoman lysti sinä päivänä ja vähän vielä toisenakin päivänä. Hi hi hi! SEPETEUS. Mutta kummaksi mainitsen tytön tässä valtuus-kirjassa, Karrin piiaksi vai kasvatteeksi?
Mutta niitä kaloja, joita ongimme, niitä saamme. MIKKO. Suotteko minun kysyä yhtä asiaa? KARRI. Mielellä. MIKKO. Oletteko te tavannut Eskon isää, Nummisuutari Topiasta, Puol'matkan krouvissa? KARRI. Tapasinpa hänen tultuamme kaupungista. MIKKO. Oliko tässä tilaisuudessa jotain keskustelemista välillänne jostain naimakaupasta, koskeva Eskoa ja kasvate-tytärtänne Kreetaa? Ehkä leikin vuoksi?
MARTTA. Niin luulen minäkin tapahtuvan. ANNA-MUORI. Se viheliäinen poika, missä mahtaanee hän, kaupungin vai tievarren krouvissa, aikansa näin synnin humussa menettää? MARTTA. Häntä käykäät etsimään, jos tahdotte tietoa siitä. ANNA-MUORI. Se on ennen teitin tehtävänne, joka olette äitinsä. MARTTA. Vaiti, ämmä! sun muutoin yhdellä potkauksella tästä mökkiisi linkoon! Mitä tahdot sinä?
Eräänä syysiltana istui Porin kaupungissa muutamassa krouvissa neljä miestä. Heillä oli olutpulloja ja laseja pöydällä. Yksi heistä, joka näkyi isännän virkaa tekevän, sanoi: »Juokaamme nyt läksiäisiäni! Toiste, kun tulen pariinne, olen Pöyhkeälän everstin palvelija, ja silloin juomme kentiesi everstin parasta viiniä yhdessä.» »Niin, Kalle on hyvä kaappaamaan itsellensä», virkkoi yksi tovereista.
Mutta herra Schallai, käsiänsä hieroen, tuli sisään meidän luoksemme, iski veitikkamaisesti silmää ja virkkoi: "Jo nyt voitte olla täydessä turvassa. Niin kauan kuin hän poliisipäällikön virassa pysyy, ei hän enää ikinä tule tänne huonettani läpinuuskimaan!" Tässä krouvissa me sitten lymysimme kolme viikkoa. Aviovaimo ja rakastaja. Raju-ilmoissa, myrskyissä, tuskissa eräs nainen kuljeskelee.
IIVARI. Onko teillä rahaa? SAKERI. Vähän taisin itselleni toimittaa tuhansilla vaiheilla ja koukuilla. IIVARI. Sitten teemme ne tärkeimmät ostokset! SAKERI. Ei yhtään varaa ostoksiin, ei yhtään! Näillä rahoilla saamme vaan kaasia hevoiselle ja tuopin viinaa tiellä, jonka ostamme Puol'matkan krouvissa. IIVARI. Kaikki hyvin, mutta minun ei kotiin lähtemistä! SAKERI. Miksi haastelet lapsikkaita?
Päivän Sana
Muut Etsivät