Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Yleisimmät ovat: algarrobo, mimosa, akaasia, quebraolio, magnolia, saksanpähkinäpuu, labacho, poppeli ja yerbapuu. Eräs laji akaasiata, jota indiaanit nimittävät ñandubeyksi, on pieni puu, jonka hedelmistä saadaan erästä mustaa väriainetta, ja jonka kova ja raskas puu on erinomaista polttoainetta, kun se palaa hitaasti, mutta synnyttää samalla ankaran kuumuuden.
"Hyvä!" vastasi Heikki, "minä säästän siis nauruni huomiseksi, jolloin aion lähteä kilpa-ajoon. Mutta tuolta kuuluu vieraan ihmisen kova astunta. Tutkitaanpa tuota harvinaista ilmiötä." Näillä sanoilla hän käänsi ylöspäin luukon, joka ehti häntä vapaasti näkemästä, ja huomasi Liddyn, joka käyskenteli puutarhassa kahden pienen lapsen kanssa.
Hän tulikin, toi minulle voileivän ja käski syömään; heilautti kätkyttä jalallaan ja lapset asettuivat heti. Kova koti-ikävä vaivasi minua ensimäisinä päivinä. Joskus olin senvuoksi päiväkauden syömätöinnä. Ajattelin jo karatakkin, mutta sitte aikomukseni aina jäi. Kaikista ikävintä oli, kun en pirtistä minnekään päässyt, en edes saunaa lämmittämään.
Micawber'ia, joka taas oli vangittu, oli kohdannut kova epätoivon puuska; ja että hän pyysi minua lähettämään hänelle kirjeentuojan kanssa hänen veitsensä ja korttelin vetävän pikarinsa, koska ne ehkä olisivat joksikin hyödyksi hänen lyhyen, jälellä olevan elämänsä aikana vankihuoneessa.
Erittäinkin kahvipannun kova kohtalo kirveli hänen sydäntänsä; eipä kummakaan, sillä se oli ainoa kahvipannu koko talossa, ja millä nyt vasta kahvia keitettäisiin! Sama hämmästys käsitti sepän pajakumppaninkin. "Vai kannatte te tänne kaikkia sakka- ja tonttu-vesiänne minun juotavakseni; itse minä kahvini keitän", sanoa nuhjerteli seppä hiljaisella äänen painolla.
"Täytyy olla kova laiskuuteen nähden." "Olenko minä laiska!" huokasi Olli-poika närkästyneenä, "minä en suo itselleni lepoa missään."
Isot lumiset jäälaikat ja muutamat vähäläntäiset jääkalliot, joita myrsky oli ajanut yhteen, täyttivät nyt koko välin. Yht'äkkiä syntynyt kova pakkanen oli saumannut yksityiset jäälohkot lujaksi, kiinteäksi joukoksi, ja viljalta tupruileva lumi oli levinnyt tämän yli, ikäänkuin huikaisevan valkoinen, vilahteleva vaippa.
KULLERVO. Miksi on onneton sukumme? Mikä on veremme vamma? Meillä mahtanee veressä Kangastuksia asua. Ne haira-unihin vievät, Pettävät ja eksyttävät. KULLERVO. Mut on muutakin minussa: Vuorenraskasta, tylyä, Imatrata riehuvata ARMI. Sit' elä kysele multa. Jumalten tekoja tutkit. Kenties on kova osasi Kiihkoissa hillittömissä, Ristiliekkien palossa, Himoissa hävittävissä.
Vihdoin hän hitaasti ja oraakelimaisesti vastasi: "Lahisten patroona on oppinut ja viisas mies, mutta kova herra. Hän osaa ylläpitää kartanossaan komentoa tahtonsa mukaan ja tietää myös, mitä naisväelle sopii syöttää. Naiset aina viljelevät virsikirjoja ja sellaisia", hän lisäsi hymyillen. Viklund alkoi miellyttää minua yhä enemmän. Hän oli järkevä ja luotettava mies.
Kun hevoinen kaatui hänen altansa ja hän nousten rakuunan hevoisen selkään huusi: Oxenstjerna, tuolla on tappelun pääte, silloin en kuullut muuta, kun hänen äänensä. En nähnyt muuta kun miten hän viittasi tulta oksentavaiseen Venäläistykistöön päin, ja lensi sinne tuuliaispäänä. Kova oli verinen työ.
Päivän Sana
Muut Etsivät