Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Kun sitten palasin takaisin taloon, tulin mielestäni kotiini, jossa kaikki oli minulle hyvin tuttua, ja jossa ymmärsin joka katseen, jokaisen työn, ilon ja huolen. Minä näin sen heistä kaikista ja itsessäni tunsin, että saatoin olla kuin lapsi talossa ja ihastuksella vietin avarassa tuvassa päiväni.
Minä tahdon mennä isän mukana, virkkoi Albert, katsoen oveen päin. Sitä et saata, poikaseni. Sitten jään kotiin äidin luo, huusi poika, kiiruhtaen sohvan luo, missä ruumis makasi, ikäänkuin etsien sieltä turvaa. Sekään ei käy päinsä, rakas lapsi, selitti lääkäri, vetäen pojan pois sohvan luota; on parasta, että tulet mukanani minun kotiini... Onhan sekin joku lohdutus murheessa.
Johanna!... Pyydätkö sinä hänen puolestaan?... sinä? Säälitkö sinä häntä, joka ei sinua ole säälinyt? Jaako!... Hän on äitini... Johanna ... sinä olet oikeassa. Hän pyytää minun puolestani ... hän? Hän säälii minua ... minua! Ja nyt me lähdemme täältä! Ja Johannan vien minä mukanani kotiini Hallaan. Jää hyvästi. Hän lähtee... Minä en ole muuta ansainnut... Lähdemme heti! Hanki itsesi matkalle!
Jos minä olisin Zeus, niin peittäisin hänet pilviin, kuten hän peitti Ion, tai lankeaisin hänen päällensä sateena, kuten hän lankesi Danaën päälle. Tahtoisin suudella hänen suutansa, kunnes tekisi kipeätä! Tahtoisin kuulla hänen huutavan sylissäni! Tahtoisin surmata sekä Auluksen että Pomponian ja ryöstää hänet ja kantaa kotiini. En tule tänä yönä nukkumaan.
Minä huomasin hänet juuri sellaiseksi, jommoisena hänet nyt näette, tuskin pienempänä, tuskin nuorempana kuin nytkään. Hän näytti kärsivältä ja surumieliseltä, hänen kätensä olivat ristissä rinnalla ja silmänsä alasluotuina. Kysyin kauppiaalta hintaa, se oli kohtuullinen ja tein kaupat heti. Kauppias toi hänet kotiini ja hävisi samassa.
Sen olen tullut huomaamaan maailmata katsellessani, ja kun minä kolme vuotta takaperin palasin kotiini Fürthistä, missä vanhan setäni luona oppi-aikani palvelin ja nälkää näin, silloin pysähdyin minä Juutalaiskaupungin portilla ja lankesin siinä polvilleni.
Viktor, minä rakastan sinua! VIKTOR. Mun armas morsiameni! Oma Sylvini! Ajattele, jos tämä olisi meidän hääiltamme. Ja minä saisin viedä sinut kotiini meidän uuteen, yhteiseen kotiimme. Ja sinne jäisimme sitten kahden minä saisin ottaa sinut syliini ja suudella noita mansikkahuuliasi, noita hempeitä poskiasi ja tuota hohtavan valkoista kaulaasi, ja sinä olisit minun minun ikiomani!
Hän kehoittaa ystäviänsä vuokraamaan minun huoneitani ja he ovat parhaimmat hyyryläiseni. Minä rakastan maalareja, sir, vaikka en paljo maalauksia ymmärrä arvostella. He ovat hauskoja herroja, ja ovat hyvin tyytyväisiä minun halpaan kotiini ja elämääni." "Te olette aivan oikeassa.
Parooni Buddenbrock ei tietänyt Reichenbergin kuolemasta ja tuli häntä tapaamaan, sillä he olivat lankoja. Hän tarjoutui hankkimaan minulle paikan Venäjän armeijassa, mutta se ei miellyttänyt minua. En voinut myöskään jäädä silloiseen kotiini. Maailma on kyllä avara, mutta minulle ei näkynyt siellä olevan sijaa ja niin kävi, että nyt olen täällä.
Tänäpänä he olivat ilman saattojoukkoa ja ilman tulisoittoja. Anni valitti, että oli niin kamalan pimeää ja että hän oli nääntymäisillään väsymyksestä. "Minun olisi pitänyt jäämän kotiini". "Mihinkä kotiisi? Tuolla ylähällähän kotisi on". Anni oli ääneti, ja niin he ison aikaa kävelivät rinnatusten sanaakaan vaihtamatta. "Oletko laskenut yhteen, kuinka paljon rahalahjoja tuli?" kysyi Anni tiellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät