Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Aikaa ennen keski-yötä viimeinen Seldshuki oli heittänyt henkensä. Kuu levitti runsaasti valoansa palatsien kadulle, joka oli täynnä läjiin luotuja kaatuneita ja henkiin jääneitä voittajia. Valkeita viritettiin, tulisoittoja sytytettiin ja voittajat valmistivat halattua ateriaa, laulaen ylistyksen ja kiitoksen hymnejä. Juhlakulkue lähestyi.
Ihmisäänet, jotka hiljaa ja yksiäänisesti hyräilivät marseillaise-laulua, yhdistyi juhlallisesti raskaitten, säännöllisten askelten töminään. Tulisoittojen valo alkoi yhä selvemmin välkkyä punaiselta, himeän tähtitaivaan alla. "Kuuletteko tuon? Näettekö lähestyviä tulisoittoja?" huusi Lomaque, riemullisesti osoittaen kadulle.
Romalaiset soturit puolestansa vimmastuneina juutalaisten kovapintaisesta vastarinnasta tunkivat eteenpäin; moni heitti tulisoittoja sisimmäiseen temppelipihaan ja tarttuivat miekkoihinsa alkaaksensa teurastamista. Tuhansittain juutalaisia kaatui jo ensimäisessä kahakassa ja pitkin temppelin portaita virtasi veri ales, vaikka Tito teki kaikki, minkä voi, estääksensä veren vuodatusta.
Sytytä kynttilät, monta kynttilää, hän tulee, tuo julma ja ihana, joka vie minulta hengen, tuo tulinen, joka polttaa samalla kuin hän lämmittää! Oi, tee valoisaksi täällä, vedä peitteet ikkunain eteen! Eikö sinulla ole suitsutusta? Heitä hyvänhajuista vettä ympärille, aseta tulisoittoja talon eteen! SEITSEM
Nero oli usein ennen avannut puutarhansa kansalle, mutta ei koskaan tämmöistä tilaisuutta varten. Hän oli hankkinut uudenmuotoisia tulisoittoja. Juhlavalaistuksena olivat hänen saatanallisen julmuutensa palavat uhrit. Vaunun-ajajaksi puettuna keisari ajoi edestakaisin pitkin polveilevia käytäviä, näyttäen taitoansa ihmisjoukolle ja iloiten tämän kättentaputuksista.
Vähän aikaa siitä näkivät he, että se oli vaimo, ja tunsivat päällikön sisareksi. Epäilemättä ei hän tullut yksinään, vaan siinä oli koko heimon sotajoukko. Silman veti Helenaa kanssansa niin kiireesti kuin mahdollista eteenpäin. Vanha tuli yhä likemmäksi, pitäen tulisoittoja, joita hän villien tavan mukaan kantoi taivasta kohden uhkaavina.
Tänäpänä he olivat ilman saattojoukkoa ja ilman tulisoittoja. Anni valitti, että oli niin kamalan pimeää ja että hän oli nääntymäisillään väsymyksestä. "Minun olisi pitänyt jäämän kotiini". "Mihinkä kotiisi? Tuolla ylähällähän kotisi on". Anni oli ääneti, ja niin he ison aikaa kävelivät rinnatusten sanaakaan vaihtamatta. "Oletko laskenut yhteen, kuinka paljon rahalahjoja tuli?" kysyi Anni tiellä.
Kaikki surkuttelivat tätä kauheaa kohtausta juuri yön aikaan ja tämmöisellä raju-ilmalla. Pilgrim ei saanut sanottua sanaakaan; hän oli kuin kangistunut. Taiteilia osoitti olevansa toimelias ja riuska nuori mies. Hän huusi: "Tikapuita tänne, ja köyttä niin pitkältä kuin piisaa, ja lapioita, ja kuokkia koko joukko!" Tulisoittoja viritettiin palamaan, mutta vihainen tuuli puhalteli niihin tuimasti.
DARNLEY. Sinun sanasi sytyttävät tulisoittoja tuhansittain molemmin puolin tietä, joka Dunbar'iin vie! KUNINGATAR. Mutta sinun täytyy myös olla minulle turvana ja suojana, Henrik! DARNLEY. Niinkuin satujen ruhtinatar loihtu-linnassa! Ei kukaan paitsi minua, ja kolme kuukautta, lupaa se mulle! KUNINGATAR. Kolme kuukautta ja nyt tulee kevät! DARNLEY. Maria, voimmeko olla yhdessä kolme kuukautta?
Mutta tuskin olivat soittoniekat menneet takaisin, tuskin oli päästy kappale matkaa Endringenistä, niin jo huudettiin: "tulisoitot ne vaan huikasevat silmiä!" ja varsinkin kaksi kotiluvalla olevaa sotamiestä, jotka olivat mukana täydessä univormussa, pilkkasivat tulisoittoja, tietäen, että jalot miekat riippuivat heidän kupeillaan. Päreet sammutettiin ojassa. Nyt puuttui vielä se ja se, ne ja ne.
Päivän Sana
Muut Etsivät