Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Kun mies eräänä iltana palasi kotiaan, oli surullinen uutinen tuotu vaimolle jo hänen edellään. Tiedettiin, näet, kylässä kertoa onnettomuudesta, joka hiljan olisi tapahtunut likeisimmässä rautatien pysäyspaikassa. Pikajuna oli käynyt erään työmiehen ylitse, joka oli työssä mainitussa paikassa. Illallista syödessä kysyi Celina likemmin asiata mieheltään.
Hän ajatteli kaikkea, mitä tuo suloinen naisen ääni oli hänelle äsken kertonut, se oli luonnollisesti kaikki mielikuvittelua, kauniita satuja, vaan kuitenkin Hänen huulensa liikkuivat hiljaa: Minä tiedän, että olen hullu hän mutisi vaan minä kadehdin heidän kotiaan!
Surullisesti kumisiwat kirkon kellot myrskyn seasta, ja tuntuipa siltä kuin ne ulwahtelemisillaan olisiwat jotain aawistaneet. Pappi ja lukkari tuliwat kirkolle, waan lapsen haudattuaan, lähtiwät hekin kotiaan, kun wäkeä ei tullut kirkkoon. Kukapa silloin lähti liikkeelle, joka waan sai olla jossain suojassa, jos kohtakin sisällinen hartauden tunne olisi häntä siihen pakottanut.
"Emäntävainaja sanoi kehoittaneensa vaimoanne ryöstämään lesken lapsen. Silloin leski kaatui lattialle ja vaimonne tuli juuri sisään, jolloin me vetäysimme syrjään. Ja vaimonne nuhteli ankarasti äitiään, kun hän oli asiasta ilmoittanut ja uhkasi ajaa hänet pois talosta, jos hän vielä menisi puhumaan siitä asiasta. Ja sitten renki tuli ja korjasi lesken rekeen ja vei hänet kotiaan.
Kuka oli tuo nainen, joka ratsasti jäällä? Hovin Inkeri. Vai niin. Hyvästi nyt! Kyllä kohta tapaamme. Pentti kiiruhti matikka-avannoille ja Tuomas kotiaan kohti. Pentin sana »mullassa» kaikui hänen korvissaan. Pentti ei ollut virkkanut sanaakaan hänen isästään. Entä, jos hänkään ei enää elänyt. Heikki Sormuinen oli vanhoillaankin sama arvossa pidetty mies kuin nuorena ollessaan.
Niin hän on kuin pieni eksynyt koiranpentu, joka on tavannut sopivan leikkitoverin: ei ajattele, että hän on vieraalla pihalla, eikä muista, ettei tiedä kotiaan.» Poika oli keksinyt Lauran suuren leikkihevosen kärryineen ja kuin mitä tottunein hevosmies hän sen valjasti salin keskilattialle. Laura ihastuneena odotti. »Nouse kärryihin», sanoi poika saatuaan kaikki kuntoon. »Ei sinne.
Kaikki katkeruus katosi hänen sielustaan, ja täynnä luottamusta katsoi hän taas salaperäistä tulevaisuutta kohti. Vasta kun ilta oli tulossa, ja aurinko loi vinoja säteitään puitten oksien ja lehvien lomitse, kun varjot kasvoivat jättiläismuotoisiksi, vasta silloin ohjasi Georg askeleensa hiljaista kotiaan kohti. Apu hädässä.
Aamulla talonväki sanoi jäähyväiset Tuomaalle, evästi hänet piirakaisilla ja meni askareillensa; Tuomas taasen lähti kulkemaan tietänsä kotiaan. Tasan vuoden viipyi Tuomas matkallaan. Kevääksi palasi hän kotia. Kotiansa hän saapui illansuussa. Poika ei ollut kotona, kuului olevan viinakaupassa. Kun hän sitten päihtyneenä tuli kotia, alkoi Tuomas häneltä tiedustella asioita.
Sen tiesi Maria ja lähti murtuneella mielellä kamarista ulos. Pian oli Juusekin rattaillaan ... huimasi hevostaan ja ajoi kosintaonneaan mietiskellen, kotiaan. Maria huokasi vapaammin, nähdessään hänen menneen, mutta kuitenkin, ajatellessaan sitä, mitä isänsä sanoi kahden viikon päästä tapahtuvan, oli hänen sydämmensä pakahtua.
"Isien ja äitien pitää aina olla hyviä ystäviä..." Hän polvistui Main vuoteen ääreen ja alkoi rukoilla hiljaa. Ja tuska, jota hän oli tuntenut, muuttui iloiseksi, ihanaksi toivoksi. Kaikki tulisi jälleen hyväksi... Eugen antaisi hänelle anteeksi hän rakastaisi lapsiaan, eläisi heidän hyväkseen, hoitaisi kotiaan, pitäisi sen siistinä, järjestyksessä ... hänestä tulisi oikea "rouva Täydellinen".
Päivän Sana
Muut Etsivät