Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
»No kaikkia sitä näkee», arveli yhä joku ihmetellen, vaan oli niitä, jotka olivat sen kumman jo ennen nähneet, ja kertoi heistä joku kerran nähneensä kaksi venettä koskessa menossa, joissa molemmissa oli eukot laskemassa. Sieltä Niskakosken varrelta ne molemmat kuuluivat olevan kotoisin ja soutavan lankkuja miestensä kanssa. Kaikki kosket laskevat eukot Ouluun asti.
Vannotan pilviä, tähtiä, vannotan kukkasta maassa, Vannotan kosket ja hongat kaikk', kaikki kostoa soi! Katkea kahle! Voimasko suurempi henkeni voimaa? Ruostu jo rauta! hohoi säilänä säihky nyt! Kiidä pilvistä maahan, nuoli! Ukkonen jyskää! Hattarat haljetkaa! vaaru, vapise maa! Nouskaa, untelot! Tää, tää on orjien kunniapäivä, Vapautt' ääneni soi! vapaus, vapaus, oi!
Ne olivat ne kosket, jotka Livingstone-virta muodostaa laskeutuessaan Kongo-virtaan. Koska matkan tarkoitus oli saavutettu ja näiden molempien virtojen yhteys todistettu, niin ei Stanley katsonut enää tarvitsevansa seurata sen kulkua ja matkustaa viimeisten putousten kautta.
Kenenkä vene se on korvassa?» Läksivät siitä ne miehet, joitten veneellä oli vuoro saada laskumies. Mutta Erkki meni Jussin luo kysymään, että uskaltaisiko se Jussi laskea jälestä. »Onhan noita pahempiakin laskettu ja omin nokkinsa», tuumaili Jussi vastaukseksi. »Onhan ne Ontojoen kosket...» »Eihän nää ole toki niitten veroisia», arveli Erkkikin.
Muoniosta asti on laskenut kaikki kosket!" Antti itse ei virkkanut mitään, mutta Iisakki sanoi: "Miksi ei? Tarkkasilmäinenhän se on Antti, ja onhan hän pienestä pojasta asti Korpikoskea alas viiltänyt..." "Sepä se", sanoivat lauttamiehet. "Ei siinä muuta ole kuin että ensi kerta on ensi kerta... ja ensin käy joitakuita lauttoja soutamassa, kun Paloniemen Heikki on perämiehenä..."
Jyrkimmät kosket olivat tavallisina talvina olleet aina sulina, mutta nyt ne olivat vahvassa kristallikirkkaassa jäässä. Semmoista en ollut koskaan ennen nähnyt kovimpinakaan talvina. Saman kuun seitsemäntenätoista päivänä palasin samoja teitä matkaltani ja keli oli yhtä hyvä kuin mennessäkin. Kotitarpeen viinanpoltto oli niinä aikoina lakkautettu.
Hetkisen perästä hän jatkoi: "Kosket sinä, herra, eikä jalosukuinen Petronius ole voinut vapauttaa häntä vankeudesta, niin kuka sen sitten voi tehdä?" "Kristus yksin!"
Salot sakeni, kosket kiihtyi, virrat vuoltui, maat yleni, jylhistyivät jyrkät vaarat, kolkostuivat korpilaaksot, kontiot kovin möräsi; tulivat niemyen nenähän, missä läikkyi tyynet järvet. Turva turmaksi rupesi, käsin kauloi kassapäätä, pyyteli pyhäistä neittä; neitsyt huuti huikeasti: "Herra, suuret on suruni, suuremmat sinun tekosi, älä muistele minua, muista kastamattomia!"
Eräänä aamuna tapasin itseni tähtiä tutkivassa asennossa Myllymäen rinteeltä. Mylly muistutti jauhoista, jauhot leivästä, leipä Viipurin rinkelistä. Minä muistin elämäni tarkoituksen ja ojensin itseni korkeuteen. Hetkisen seisoin siinä kuin tuomittu. Ja kosket, hyöryävät kosket kohisivat aivoissani. Minun piti oppia leipomaan Viipurin rinkeliä. Mutta miten?
Maailmanrantani oli siirtynyt loitomma. Minussa oli herännyt halu päästä näkemään sen taa, minun sydänalastani kuin vetää sinne, suurille soille ja tuntemattomiin metsiin. Alkaa tehdä mieleni sinne yksin. Minua ei mikään elämässäni ole kiehtonut niinkuin ne takalistot ja erämaat ja metsät ja metsäjärvet ja kosket.
Päivän Sana
Muut Etsivät