Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Seuraavana päivänä ilmestyi ulko-ovelle ilmoitus; apteekkari huusi Félicitén korvaan, että talo oli myytävänä. Félicité horjahti, ja hänen täytyi istuutua. Enimmin häntä suretti se ajatus, että hänen täytyisi jättää huoneensa, joka oli niin mukava Lulu paralle.
Iikan Antti ei ottanut kuulevaan korvaan tätä puhetta, näytti vain haluavan vetäytyä takapuolille. Esakin jätti välille sattuneen riidanhaasteen sikseen ja palasi uudestaan äskeiseen. »Mitähän varten te oikein sieltä lähditte?» hän kummastellen kysyi. Sepä vasta kysymys! Ei siihen kukaan osannut vastata.
Mutta sitten seurasi päivän merkityksen, nuoren munkin ensimmäisen julkisen esiintymisen johdosta messun pitäjänä ja sakramentin jakajana annettu esitys ensin sakramentin merkityksestä ja sitten papin asemasta ja tehtävästä, esitys, jonka sisältö kyllä entuudeltaankin oli kirjoista tunnettu, mutta joka vaikutti aivan uudesti, näin välittömästi, korvaan puhuttuna, sanoin selitettynä.
Ja kun hän puhui, oli äänessä jotain kähisevää ja samalla terävää, niin että Liisa peljästyneenä hiukan säpsähti kuullessaan sen ensi kertaa. Jos joku olisi kuiskanut tuon nuoren tytön korvaan: Ennenkuin vuosi on umpeen kulunut, on tuo mies puolisosi ei hän suinkaan olisi sitä uskonut. Mutta kuitenkin kävi niin.
Niin kuusi kuin kataja ja honka ovat juuriansa kuulematta vuosisatain kuluessa humisseet toistensa korvaan uskon, että he kalliopohjalla kasvavat, joka ei ilmoisna ikänä sorru. Mutta tulee päivä, jona penger ei enää lisäpainoa kestä. Ensin vierähtää vaan joku kivi, joka tuki toista kiveä. Se oli ensimäinen merkki.
Molemmat istahtivat samalle penkille ja kun Señora tunsi kylmän väristyksiä, kiersi kuningas laajan turkkinsa helman hänen ympärillensä. Nyt ei hän enää peljännyt, vaan suli vallan helläksi ja kuiskasi suloisia sanoja ihailijansa korvaan.
Täällä on kyllä muitakin, jotka katsovat isänmaan parasta. Ja sitten kuiskaisen teille jotakin korvaan; kuningas on meidän puolellamme! Niin, mitä arvelette, eikö se ole saakelia? No, menköön sadasta viidestäkymmenestä te itsepäinen suomalainen! Onko huutokauppa jo loppunut? kysyi Perttilä pannen pois partaveitsensä ja nousten uhkaavasti seisoalleen.
Mutta minä pyydän sinua, lapseni, mieti ainakin huomiseen asti. Ei, ei, jatkoi Ester niinkuin ennen; kuka sen sanoo, että minä huomenna olen niinkuin nyt? Sitten hän kumartui kreivittären korvaan ja kuiskasi: Minä pelkään omaa itseäni! Kreivitär katseli häneen tuimasti, miltei säikähtäen; pitkä, tuskallinen äänettömyys syntyi.
Se on kai mieheni vieras, koetti hän ajatella rauhallisesti ja välinpitämättömästi. Mutta sydän tykytti korvaan kuuluvasti, käsi vapisi hänen huivia sitoessaan, ja poskia poltti. Ja hän kiiruhti edeltäpäin pihaan, ennenkuin ne ennättäisivät rantaan ja huomasivat hänet.
Notari parka katsella tuijotti auttamattomalla kummastuksella Obenreizeristä Bintrey'hin ja hänestä taas takaisin Obenreizer'iin; vaan sitten miehistyi hän jälleen, vei virka-veljensä vähän syrjään, ja kuiskasi hänelle jotakin korvaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät