Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. lokakuuta 2025
Brändön luona on eräs Uumajan vene, joka huomenna palaa Ruotsiin. Täksi yöksi saat jäädä tänne, mutta ei kukaan muu kuin minä saa puhua kanssasi. Huomenna päivän koittaessa vien sinut Brändöhön ja pidän huolen siitä, että tulet jälleen Tukholmaan. Hyvää yötä! Näin puhuttuaan lähti ankara setä huoneesta ja pani oven ulkopuolelta säppiin. Maria peitti kasvonsa käsiinsä ja itki.
Kun Thetis aamun koittaessa tuo Akhilleukselle Hefaistoksen takomat aseet, tapaa hän tämän yhä Patrokloksen ruumiin ääressä itkemästä. Thetis suojaa ruumiin nektarilla ja ambrosialla mätänemästä. Akhilleus kutsuu kaiken väen koolle ja ilmoittaa luopuvansa tuhoisasta vihastaan sekä kehoittaa Agamemnonia heti lähettämään joukot taisteluun.
Suokaa anteeksi, että niin kauan olen ollut lausumatta näitä sanoja.« Eversti rauhoitti häntä sotilaallisella hyvänsävyisyydellä: »Syökää nuori mies! Sillä aikaa voitte vähitellen antaa meidän tietää mitä tarvitsemme. Muuten on minun ryhdyttävä tarpeellisiin valmistuksiin, emmekä voi lähteä matkalle ennenkuin aamulla päivän koittaessa.«
Ikäänkuin mielettömänä likisti hän piirustustaan rintaansa vastaan, ja joskus hän luuli koko onnensa olevan pelkkää harhanäköä vaan, jonka lähempi tutkimus oli hajottava. Osan yötä hän vietti tuossa kauheassa epäilyksessä omaan itseensä; mutta päivän koittaessa riensi hän herra Kartmannin huoneesen; hän läheni isäntänsä vuodetta ja ojensi hänelle piirustukset.
Aamun koittaessa vietiin tämäkin nuori morsian ruumishuoneeseen. Matkamme tuli luonnollisesti jälleen siirretyksi. Suuressa surussani valtasi minut jälleen katkeruus tuota jättiläishulluutta kohtaan, jonka seurauksena kaikki tämä kurjuus oli. Kun Rosan ruumis vietiin pois, lankesi isäni polvilleen ja painoi päänsä seinää vastaan. Astuin hänen luoksensa ja panin käteni hänen käsivarrelleen.
Päivän koittaessa kuului äänekästä melua Fränzchenin korviin. Isä tuli avaamaan hänen huoneensa oven, ja hän lähti pihalle. Hän oli kalpea, mutta aivan rauhallinen. Mutta huomattuaan ulkona preussilaisen sotilaan ruumiin, minkä toverit olivat laskeneet levitetylle viitalle, ei hän voinut olla hätkähtämättä.
Liverpooliin päästyämme vietiin minut Royal hospitaaliin, jossa makasin kaksi kuukautta, ensimmäiset kaksi viikkoa alinomaisessa kuolon taistelussa. Jokaisen uuden päivän koittaessa luulin varmaan sen olevan viimeiseni, sillä eloon palajaminen tuntui itsestänikin vallan mahdottomalta, ja toivottomilta näyttivät lääkärien ja hoitajienikin katseet.
Aina hänellä oli asioita kaupungissa toimitettavana, ja niitä eneni enenemistään niin, että hän useinkin tuli kotiin vasta päivän koittaessa. Ja mitä ajatteli tästä Hilja? Hänen päänaluksensa oli usein kyynelistä kastunut, mutta aika joutuu joutumistansa surun ja murheenkin päivinä, ja niin viikot vierivät nytkin eteenpäin. Talvi oli jo mennyt ja kaunis kevät tullut.
Uskokaa! sanoi Ruys, kädet housun taskuissa käyskennellen humalaisten merirosvojen keskellä, jotka katselivat häntä uhkailevin silmin. Minä olen käskenyt, sanoi kapteeni tyynesti. Luuletteko, miehet, Ruys'in uskaltavan antaa minun nimessäni valheellisia käskyjä? Vankeus on kuitenkin pian päättyvä. Päivän koittaessa nostamme purjeet ja lähdemme Tukholmaan.
Toinen oli ikkunan vieressä, toinen oven suussa. Minusta oven suussa oleva vuode näytti siistimmältä ja sentähden otin sen. Minä panin maata ja nukuin kohta, enkä herännyt ennenkuin aamun koittaessa. Kun katselin ympärilleni saadakseni selväksi missä olin, huomasin kaksi asiaa. Ensiksi, että huone oli paljoa kylmempi, kun illalla maata pannessani. Toiseksi, että toisella vuoteella joku makasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät