Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Mutta kotiin en kuitenkaan mennyt; minun täytyi ensin nähdä mihin tilaan vieraat olivat jättäneet häväistyn hautakumpu raukan. Se oli paremmassa tilassa, kuin minä olinkaan aavistanut. Kivilohkare oli pantu vanhaan paikkaansa. Multakin oli heitetty sen päälle ja tomuastian sirpaleet olivat poissa. Ainoastaan irti kaivetut pensaat olivat hajallaan siellä ja täällä nääntymässä.
Viimein hän huusi kovalla äänellä: "Riittää" syöksyi koko painoinensa veteen, että se roiskui niin korkealle, kuin sinne olisi viskattu kivilohkare, oli vähän aikaa märän elementin pinnan alla ja nousi sitten marmoriportaita myöten kylvystä, ravisti samalla uhkamielisesti ja väkevästi päätänsä poikamaisuudessaan, kastellaksensa läpimäriksi ammeen reunalla olevat ystävänsä ja palvelijansa, antoi kietoa itsensä lumivalkeisiin, läpinäkyvänhienoihin, liinaisiin raiteihin, ruiskuttaa päällensä hyvänhajuista, kallis-arvoista nestettä ja astui sitten pieneen, kirjavilla matoilla kokonaan peitettyyn huoneesen.
Viimeinen multakerros luotiin syrjälle ja suuri kivilohkare tuli näkyviin. Herrat astuivat syrjään siksi aikaa kun työmiehet valmistautuivat vierettämään kiveä paikaltansa. Heintz astui hyvin uteliaana askeleen eteenpäin; työmiehet eivät luultavasti tehneet työtänsä kyllin käytännöllisesti. Hänen oikea jalkansa oli ojennettu ja ikäänkuin heitä auttavinansa nosti ja laski hän ehdottomasti käsiään.
Kerrankin, sivuutettuamme Gemmin ja kulkiessamme pitkin tuon surumielisen näkösen Daubenjärven rantaa, syöksyi suuri kivilohkare, joka oli irtaantunut vuorenrinteestä oikealla puolellamme, alas ja putosi kovalla jyminällä veteen aivan meidän takanamme. Heti paikalla juoksi Holmes jyrkännettä ylös ja korkealla vuorenhuipulla seisoen katseli ympärilleen joka suunnalle.
Vaara oli nousnut korkeimmillensa, kun Helena, joka ei viimeisessä hädässäkään kadottanut maltillisuuttansa, huusi: "sillä paikalla, jota me kiipesimme, riippuu irtonainen kivilohkare; ehkä te voisitte syöstä sen ryntäävien päälle." Silman survaisi jalallaan kivilohkaretta ja näki suureksi riemuksensa sen liikkuvan ja syöksyvän ryskeellä ulvovain asukasten päälle.
Minä häpesin ja olin juuri rientää pois, kun kivilohkare irtautui paikaltansa ja kumisevalla kolinalla vieri syrjälle. Se pysäytti minut vielä. Ensi silmänräpäyksessä en taitanut nähdä mitään, sillä herrat tunkeutuivat aukon ympäri, mutta enhän siitä enää huolinutkaan. Veri nousi kulmiini ja ehdottomasti käänsin silmäni toisaalle, sillä minä luulin nyt jotakin suurenlaista tulevan näkyviin.
Päivän Sana
Muut Etsivät