Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


"Kiitos Hans Nilsen!" vastasi neiti Saara, katsomatta häneen; hän ei voinut ottaa kirjaa käteensä, sillä käsi oli märkä; Hans Nilsen laski sen sentähden penkille ja läksi taas pois. Saara kuunteli hänen askeleitansa, kun hän astui yläkerrokseen; Hans Nilsen Fennefos oli nimittäin matami Torvestad'in hyyryläisiä.

Katsanto, mikä näkyi Felton'in muodossa hänen asettaessaan kirjaa sille pienelle pöydälle, jonka ääressä mylady istui, ääni, millä hän lausui sanat teidän messuunne, halveksiva hymy, mikä seurasi noita sanoja, saattoivat mylady'n kohottamaan päätänsä ja katsomaan upseeria vähän tarkemmin.

Istuin valveilla huoneessani, kunnes aamu alkoi sarastaa ja luin »Penthesileaa», voimatta laskea kirjaa kädestäni ennenkuin se oli lopussa.

Minä jo pelkäsin, että sillä on sama loppu kuin kummin kirjalla, oikein sydän löi. Isä luki jatuutti tavaamalla vähän aikaa sitä kirjaa muutamasta kohti. Siinä kerrottiin lähetyssaarnaajista pakanain maassa ja niitten kulusta sinne.

Kuu taas oli mennyt pilveen, ja oli niin pilkkoisen pimeä, että luulin voivani tarkastaa lähempää joutumatta huomatuksi. Minä kulin varpaillani majan akkunan luo ja tirkistin sisään. Siitä, mitä näin tyynnyin isosti. Vanhan-aikaisessa maalaistakassa loimusi nuotio, ja sen ääressä istui tavattoman kaunis nuori mies, joka luki paksua kirjaa.

Tämän ilmoitti Betty, sillä välin kuin hän korjasi ruokia pöydästä, eikä mikään olisi voinut panna äitini luottamusta metodistojen laitoksiin kovemmalle koetukselle. "Toby saarnaajana, vaikka hän itse tuskin osaa puhtaasti kirjaa lukea!" huusi hän.

Näihin rettelöihin kyllästyneenä hän monesti päättikin lakata kirjoittamasta; mutta luontainen halu saattoi häntä yhä uudestaan kynään tarttumaan. Paitsi äskenmainittua kirjaa on hän ruotsiksi antanut ulos muutamia muitakin, enimmiten Suomen kieltä koskevia teoksia, muun muassa Suomen kieliopin.

Pois, lanko, Englantiin! Edeltä riennä, Ja ennen tuloamme saitain munkkein Ravista kukkaroita; vangitut Vapauta enkelit; näet, nälän täytyy Nyt rauhan lihavista lihoist' elää. Käskymme täytä ihan viime tinkaan. BASTARDI. Tuohusta, kirjaa, kelloa en säiky, Kun hopeat ja kullat mua viittaa. Hyvästi, herra! Mummo, puolestanne Rukoilen jos ma joskus hurskaaks käännyn Nyt suudella mun suokaa kättänne.

Ja niin me mentiin, muori edellä, Loviisa muorin perässä ja minä kolmantena. Sisään tultuani näin Vierimän ukon istuvan pöydän päässä hartaasti lukien jotakin, ei aivan suurta kirjaa. Minä pysähdyin ovipieleen seisomaan ja katselin talonväen käytöstä. Molemmat toisetkin, niin muori kuin pieni Loviisa, menivät istumaan pöydän taakse, peräpenkille.

Liisu-eukko oli varsin iloissaan miesten metsänkäynnin menestymisestä, joka oli melkoisesti lisännyt perheen varoja. Pekka kykeni jo istumaan pitkät ajat ylhäällä ja opetti lapsia lukemaan kirjaimia ja sanoja, joita hän oli kirjoittanut tuohipalasiin, sillä minkäänlaista kirjaa ei mökissä ollut. Kaikki ihmettelivät Pekan lukutaitoa, sillä hän yksin osasi lukea.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät