Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Hän valitti sydämensä olevan kipeän, istuskeli ja makaili kaiken päivää pakarissa, katsellen miten minä leipiä uuniin panin. Siinä minäkin vähän istahdin, odotellen leipien kypsymistä. Ajattelin itsekseni, mitähän tuokin äijä oikein tuumii? Ja kun monesti olimme ihmetelleet, että mistähän syystä tuo Yrjö meille rakkaat hopearuplansa lahjoitti, niin kysyin sitä häneltä suorastaan.
"Olettehan te täällä, jos muutoin jotain turvaa kaipaavat!" "Mitä sanot?" huudahti isä, kuitenkin enemmin kipeän hämmästyksen äänellä, kuin nuhdellen. "Luuletko, poikani, sinun niin sopivan muille antaa miehen ja isän pyhät velvollisuudet, jotka Jumala on sinulle pannut? Onko ainoastan hätätilassa omiasi varjeleminen tämä velvollisuutesi?
Katteini kulki levottomana edes takaisin, toivoen saavansa yksin nauttia vieraansa seurasta. Juho istui kuitenkin emännän mielihyväksi kuin kiinnikasvettuneena paikkaansa. Maria istui nurmikolla lähellä kipeän tuolia. Hänellä kun oli suuri neula, piti antaa neulan lennellä lakkaamatta ylös.
"Olkaa vaiti tekin", tiuskasi tuomari, terävästi katsoen Hovilaiseen, "kunnes teidän luulojanne kysytään. Alkakaamme todistajain kuulustelu!" Oli koko joukko vieraita-miehiä saapuvilla. Sota-Matin ilmoitti nimismies olevan yhä kipeän, vesi-taudissa. Hän oli lähettänyt hakemaan, kun ei kuulunut Mattia, mutta tämä oli todella liian huono tänne kuletettavaksi.
Ennen puolta yötä hän taas nousi ylös ja verkkasilleen käveli takasin Jokelaan. Siellä hänen sisään astuessaan olivat ihmiset vielä hereillä. Muurari Kujala ei koko iltana ollut virkkanut sanaakaan kellekään, vaan Matin tullessa tupaan päästi hän kipeän, sydäntä vihlaisevan huudon.
Vanhalle pariskunnalle taasen, jolla yötä ja päivää oli vähän viileä matalan asuinhuoneen kylmien kosteiden muurien sisällä, näytti lämmin päivä olevan tervetullut kaksi akkunaa oli aivan auki heidän huoneessaan. Toisen ääressä istui amtmanni lukien jotain kirjaa, toisen läpi näki herra Markus kipeän rouvan istuvan vuoteellansa kädet ristissä.
Mutta kyllä olisi ollut parempi, että hän olisi käynyt kotona. Ei olisi kai ehtinyt. Niinhän se on. Niin kai! Ruvetaan me vaan syömään. Ei isä tule pitkään aikaan kotia; kun meni työväenyhdistyksen kokoukseen. Tule nyt Helena. Kyllä lapsesi siellä säilyy. Minä puhelin äsken Iidan kanssa. Kyllä hänkin on kipeän näköinen, niin kalpea, että oikein pahaa teki.
"Miksi sinä nyt juuri tuota tulit ajatelleeksi? Oletko sairas, isä?" "En, en, lapsi. Ei ollut minulla muuta syytä puheeseeni kuin se, että kerroit sisareni tulosta tänne. Mutta onhan se luonnollinen asia, että minulla ei ole pitkää aikaa jälellä. Voimani alkavat loppua." Anna katsoi ääneti isäänsä. Se oli totta että isä näytti niin vanhalta ja heikolta. Hän tunsi kipeän piston rinnassaan.
Mutta minä sanoin nyt papille että sinä olit ollut kipeän jalan tähden vuoteen omana, vaan että pian tulisit terveeksi ja silloin olisit hyvin ahkera, kun vaan pääsisit ylös. Tohtori tietää nimittäin varsin hyvin kuinka pitkää aikaa tuommoinen jalka tarvitsee parantuaksensa! Ellen oli käynyt tulipunaiseksi. Hän katseli lääkäriä aralla silmäyksellä: Tiedätkö aivan varmaan kuinka pitkä aika...?
Usein kuultiin hänen hiljaa sanovan: "hän on minua lempinyt!" Eräänä päivänä seisoi Armo Liisin vuoteen vieressä, joka ei näkynyt huomaavan hänen läsnä-oloansa, vaan matki sanomattomalla suloudella nuot hänelle kalliit sanat. Minä silloin näin kipeän surun kuvautuvan Armon hyvän-tahtoisissa kasvoissa, näin hänen huulensa vapisevan kyynelten vierivän harvaan alas hänen poskiltaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät