Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Meillä ei ole varaa lahjoittaa mitään ilmaiseksi." "Mutta täytyy antaa ilman mitään ehtoa", sanoi emäntä. "Kuinka? Eikö siitä saisi kiitostakaan?" "Usein saadaan kaikkia muuta kuin kiitosta, vaan annetaan kumminkin." "Sepä on kummallista", arveli ukko ja pudisteli päätään. "Kuinka semmoinen kannattaisi?"
Kello 11 lähdettiin puutarhasta; ystävämme kulki vielä venäläisen virkaveljensä seurassa keskievariin asti, joka oli hänen ruokapaikkansa. Toisena aamuna sai opettaja paljon kiitosta urunsoittamisestaan. Yksityisistä joukoista, jotka kirkosta päästyä olivat kokoutuneet, kuuli hän useamman kerran lauseen: "hän sitä taitaa melkein niinkuin vanha opettaja."
Minä hymyilin ja sanoin: "rakas täti Agnes, jos Fritz tahtoo kuulla Evan kiitosta hyvin soitettavan, panen minä hänet kysymään sinulta, eikö se olisi ollut korkeampi kutsumus Evalle, että hän olisi pysynyt nunnana!"
Sitten kahden vuoden kuluttua tuli hänen "suuri päivänsä", kun Ateneumin salissa oli näytteillä piirroksia, puuveistoksia, kipsiveistoksia, rakennusluonnoksia y. m., joitten kaikkien reunassa oli nimi Karl Collin. Hän oli nero. Sen sanoivat kaikki arvostelijat ja sen myönsi kamarineuvoskin, vaikka hän vaatimattomasti vastusteli liiallista kiitosta.
Hiljaisina, liikkumatta, Vaikka liikutettuna, Surevaiset kuulematta Seisovat, kun kaukana Kukahtelee kultarinta Käki Herran kiitosta, Lintuparvi puhtahinta Helkyttelee soittoa. Reunuksilla hiekkahaudan Seisovaiset mielensä Tuntevat jo eroavan Täältä sekä sielunsa Kohoavan ylös aina Luokse Luojan istuimen, Missä sitten Hälle nöyrän Veisailevat kiitoksen.
Rukouskirjaa, tuumin, aina käyttää voi kristitty. En minä tosin, kun en taida lukea NATHAN. Ei siitä mitään! Vain asiaan! MUNKKI. On mulle selitetty, ett' alku- sekä loppulehteen kirjan on herra luettelon omastaan ja rouvan suvust' omin käsin tehnyt. NATHAN. Sep' oivaa! Juoskaa, kirja noutakaa! Nopeaan! Saatte kultaa painon sen, ja lisäks tuhat kiitosta! Pian, juoskaa! MUNKKI. Niin mielelläin!
Hän on kerrassaan kiltti lapsi, kuiskasi mamselli V. niin, ettei Julia olisi kuullut kiitosta; vaikka hän vasta on ensimmäistä kertaa oppilaitteni joukossa, käyttäytyy hän tavattoman kiltisti, kerrassaan erinomaisesti. Se ilahduttaa minua suuresti. Eikö hän todellakaan ole aikaisemmin oppinut askeleita keneltäkään muulta kuin neidiltä? Ei, sen vähän, minkä hän osaa, on hän oppinut minulta.
Kiitosta paljo, tämän päälle on tosiaankin hyvä sitoa te olette käytännöllinen, herra Rautio!
"Ja te, nuori mies," jatkoi hän Valdemarille, "täyttäkää pyhä tarkoituksenne ja veisatkaa Herralle kiitosta ja ylistystä pelastajattarenne jalkain juuressa." Valdemar ei voinut puhua; mutta suurin kummastus kuvautui hänen tunnon-ilmausta osottaville kasvoillensa. Hän viittasi suuhunsa, ja vihastuen huomattiin nyt, että sinne oli kiinitetty hieno rauta, joka esti häntä puhumasta.
Turhaan koetti satulassa istuva nainen sitä hillitä. ... Nyt se hurjistuneena syöksyy eteenpäin. Silloin tarttuu luja käsi suitsiin ja pakottaa hevosen pysähtymään. Kummastuneena katsahtaa nainen auttajaansa, ja hänen kauniit silmänsä näyttävät lausuvan kiitosta jo ennen kuin huulet ehtivät sitä tehdä. Mutta mikä häneen nyt tuli?
Päivän Sana
Muut Etsivät