United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sinä olet kuin kuplanen alla jään, joka kierii ja kulkee ja läikkyy. Sinä olet kuin kummulla kaste yön, joka kulkijan askelta säikkyy. Elä pelkää kukkanen kummullas, en tule ma ryskävin tuulin, ja jääsi jos särkeä tahdonkin, sen särjen mä lämpimin huulin. Minä otan sun kuplasi kultaisen kuin äitini suukko se oisi, minä juon ne kastehet kauniin yön kuin ehtoollisviiniä joisin.
Juuri kun minä itse olen parahiksi päässyt koppiini, tulee toverini ja tarttuu minua käsivarresta. Nu, tavarishtsh, vai tänne aiotte jäädä! huutaa hän ja lennättää minut käytävään. Nyt ottaa vallankumouksen henki minutkin valtaansa. Siepattuani palttoon, kalossit ja lakin yhdyn joukkoon, joka suudellen, käsiä puristellen ja halaillen kierii käytävässä kuin monipäinen hirviö.
Niin kimaltelevista, syvyyksistä Ei heijastele hopeainen kuu, Kuin kuvas minun, kurjan, kyynelistä: Jok' itkunkarpaloon se kuvastuu. Jokainen kyynel, joka silmään kierii, Triumfivaunussaan sun voittoon vie. Kas, kuinka kyynelvirta yhä vierii! Mun tuskani sun maineesi on tie.
Jäät lähtevät, on pyhä vapauden jyske! Mut tuolla, mut tuolla mitä maassa niin kierii? Mädät lehdet vain hautaansa vinhasti vierii! Mikä niillä niin kiire ja kauhu ja hätä? Elon uuden ne nousua kestä ei tätä! Siis kuulunko syksyyn vai kevät-aikaan? Saat uskoa vain oman tarmosi taikaan! Mut rakkaus jos sydänraukan jo särki? Se maahan siis hautaa, mut säilytä järki!