Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Rakkautes sieluihin toi sun taivahista, Heidän tähden siirryit pois linnoist' uhkeista, Astuit tänne kyynelten laaksoon kurjanmoiseen, Ryhdyit toimeen haikeaan, työhön vaivaloiseen. Muinaisen, majesteetillisen kielen sointuisat sanat kuuluivat niin suloiselta ja oudolta, vaan kuitenkin niin tutulta tällä raikkaalla lapsen-äänellä lausuttuina. Latinan kieli ei näytä olevan mikään kuollut kieli.
Porthan oli monitietävä mies, josta syystä hän vaikutti monenpuolisesti tieteellisen ja kirjallisen elämän menestykseen Yliopistossamme. Mutta paraimman ja katoomattoman muistopatsaan nosti hän itsellensä Suomen historian ja kielen tutkimisella.
Naimisissa oli hän Stiina Savolaisen kanssa. Muita tietoja ei hänestä ole, vaan että hän vilkkaasti seurasi v. Beckerin "Turun Viikkosanomia" 1820-luvun alulla ja niiden harrastuksia Suomen kielen eduksi, osoittavat alempana painetut kaksi runoa, jotka Tuomisen omalla kädellä kirjoitettuina löytyvät Beckerin uudempain runoin kokoelmassa Suom. Kirjallisuuden Seuran kirjastossa.
Erittäin ovat suomen kielen vaiheet myöskin lyhyesti esitettävät.
Tottako mieles on siis luot' Ilionin katulaajan karkota pois, min vuoksi jo niin iso vaiva on nähty? Vait ole, että akhaijit muut ei moisia kuule, päästää kielen päältä mit' ei ikipäivänä saisi mielevä mies, joll' on äly harkita haastelojansa, saatipa valtikan kantaja, jonk' ylijohtoa joukot moiset seuraa kuin sua Argos-maan väki vankka.
Niinkuin kerrotaan käwi häneltä ruotsin kielen puhuminen sinne tullessa sangen kankeasti, sillä kotona ja koulukumppalein seurassa oli suomi ollut puhekielenä. W. 1815 hän pääsi Upsalassa ylioppilaaksi ja seisoi w. 1818 kansliatutkinnon, jonka perästä muutti Turun yliopistoon, woidaksensa saada wiran kotimaassa.
Ei se jaksa pieni lintu, Ei mennä meren ylitse Välehen vähä väsyvi, Pian heikko hengästyvi; Oisko tuuli mielellisnä, Ahavainen kielellisnä, Sepä voisi viestit vieä, Sepä saatella sanomat; Sanan veisi, toisen toisi, Kielen liian liikuttaisi, Kahen kaunihin välillä, Kahen kullan kuulemilla. Minun sulhoni soassa.
Ol' esityksensä nyt lopettanut tuo syvä Tietäjä ja tarkkaan katsoi mua silmiin, tokko tyytyväinen olin. Ma, jota poltti jano uus jo, kielen vait pidin, mutta mietin mielessäni: »Kysellen liikaa ehkä häntä vaivaan.» Mut tosi taatto tuo, mi huomas hyvin mun aran tahtoni, min peittää aioin, puhuen rohkaisi mua puhumahan.
II. 1853; ja 1851 Litteraturbladia. *Snellman, J. W.*: on viimeisenä ja tänä vuosikymmenenä taitavimmasti ja voimallisimmasti ruotsin kielellä esittänyt ja puolustanut suomalaisen kansallisuuden ja kielen oikeuksia. Vaikutus siitä on ollut hedelmällinen. Saiman, Kallaveden ja Kirjallisuuslehden sisältö ei ole tavallisten sanomien perhoistyötä; niitä lukevat tulevatki suvut.
Yli Kustaan päiväin ihmeloisto hohti, haaveinen, vieras, turha, vaikka vaan! mut kevät toi ne, ja ken väittää tohti, miss' ilman noita olisimmekaan? Kaikk' kulttuuri se kautta kansain juontui, vain raakuus kotoa on peräisin; mut tieto taimi, kielen hölmä kuontui, ja lausu sääntyi, ihmiselo luontui, ja Kustaan aika siks on kansallinenkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät