Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Vaikka ei se kuuluisi oikeastaan tähän, täytyy kuitenkin mainita, minkälaiseksi Kasperin elämä tällä aikakaudella muodostui, koska olemme kertomuksessamme häntä usein muistelleet, vaikka tämän luvun nimi osoittaa, että tässä olisi pitänyt kertoa vaan "torpan pojasta ja talon tytöstä." No niin!
Kerromme suurimmassa lyhykäisyydessä, mitä sillä aikaa tapahtui merkillisempää kertomuksessamme mainituille henkilöille. Neljä perillistä syntyi vielä Aumolaan, vaan sallimus ne kaikki korjasi alaikäisinä Manan majoille, josta syystä Valpuri tuli vanhemmilleen kahta kalliimmaksi. Naapurissa asui pieni poika nimeltä Juho.
Nytkin kertomuksessamme mainitulla ajalla oli satama täynnä kaikenkaltaisia kauppalaivoja, suurempia ja pienempiä, veljellisessä sovussa leväten satamassa viisi ja kuusi alusta vierekkäin toinen toisiinsa kytkettyinä. Mihin suuntaan vain katseensa loi, niin aina, niin pitkälle kuin silmä kantoi, näkyi kuin loppumaton sekava metsä mastoja ja raakapuita lukemattomiin saakka.
Tarkoitan, että saamme muuta ajattelemista ja tekemistä seuraavassa kertomuksessamme, sillä nyt tulee tuo suuri reduktsioni ja sen mukana yksinvaltius, jonka kautta ei ainoastaan omaisuus, vaan myöskin Ruotsin ja Suomen sisäinen asema suuresti muuttuivat.
Kaikissa, missä hän on kertomuksessamme ilmestynyt, on hän astunut esiin konnamaisena petturina, jopa murhaajanakin. Mimmoinen oli tämä mies oikeastaan? Me olemme nähneet, ettei hänelle löytynyt mitään pyhää. Miten oli hän tälle tielle, jota hän nyt kulki ja jo kauan oli kulkenut miten oli hän tälle tielle joutunut?
Hänen terveytensä oli tähän aikaan asti ollut oivallinen. Mutta muutamassa tilaisuudessa hän kovasti vilustui ja joutui nyt vuoteen omaksi. Tämä hänen sairastamisensa tuli olemaan suurimmasta merkityksestä kertomuksessamme ilmaantuvien päähenkilöiden oloille.
Liinavaatekaapin sisällys oli hänelle kallis; lumivalkea pöytäliina riemastutti hänen sydäntänsä. Harmaita liinavaatteita, pölyä ja kärpäsiä hän vihasi niin paljon kuin hän voi vihata. Ja nyt edelleen kertomuksessamme. Jätimme äsken Elisen käsikirjoituksensa luo, se kiinnittikin hänen huomionsa siihen määrin, että hän ei kuullut kellon lyövän kahtatoista.
Niemimäkelän isäntä ei osannut aavistaakaan, että hänen tyttärensä päähän Lukulassa rupeaa "lorukirjat" tunkeumaan, eikä Kasperikaan osannut tuota kannella; sillä ei hän älynnyt Iikan kirjoja pitää hyvänä eikä pahana. Nyt olemme kertomuksessamme menneet vähän edelle. Kuu Iikka ja Anni olivat kuudennella, olivat he niinkuin Kasperikin lukukinkereillä; Iikka luetettiin ensin.
Kertomuksessamme nimitämme kummankin talon isäntää talojensa nimellä, toista Kolkiksi ja toista Kirriksi. Katselkaamme kummankin noiden talojen sekä sisällisiä että ulkonaisia asioita erikseen. Kolkkila oli vielä velkainen talo ja sen isännällä ja emännällä oli niin paljon lapsia, että heitä määrittävä luku oli lähinnä kymmenen numeroa, alhaalta päin lukien.
Enemmän kuin sata vuotta sitten oli Schlesian vuorissa pieni kylä, jonka tahdomme kutsua Zettwitz'iksi, liiatenkin koska oikea nimi ompi pienestä arvosta kertomuksessamme. Kaikilla puolen kylää oli kaunis, suuri ja viljainen laakso, ja sen ympäristöllä kukkuloita, joilla kasvoi tammi- ja pyökkimetsiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät