Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025


Klairon'in, viime sata-luvun jumalattaren, Klairon'in, jonka jaloissa maailmat makasivat, Klairon'in täytyy Ranskalta kerjätä palasen leipää, ett'ei hän tuottaisi Ranskalle sitä häpeätä, että siitä voitaisiin sanoa: kiittämätön Ranska antoi suuren Klairon'in nääntyä nälkään."

Mutta kerjätä, valehdella, olla heidän nöyränä palvelijanaan Isä, miksi sinä sen teit?» »Niin miksitoisti Holt samalla hiljaisella rukoilevalla äänellä. »Minulla oli poika » »Poikako? Minunko tähden, minun

Silloin minä voisin hankkia kaiken, mitä teiltä nyt puuttuu, niinkuin kynttilöitä, sokeria, teetä j.n.e. eikä teidän tarvitsisi sitä keltäkään kerjätä." Erikäs huomasi tämän aivan oikeaksi. Ennen pitkää oli Liddyllä ilo nähdä herransa istuvan puussa hedelmiä ottamassa nähdä, kuinka hän kitki ruohon käytäviltä, hakkasi pois vesoja, käänsi kukkapenkit ja ryhtyi muihinkin töihin.

Katariina rouva hyväksyi ehdoituksen tehdä tämä koe ja otti kalleudet vastaan. Nyt otti hän hameensa taskusta muutamia tukaatti-rullia, joita hän jakoi tyttärillensä sanoen: "nämät rahat olen säästänyt hätävaraksi. Ne ovat jo kauvan olleet erillänsä tämän kaltaista tilaisuutta varten. Kätkekää ne, ettei Katariina Boijen tyttärien ainakaan tarvitse kerjätä."

... Työtä olen kuitenkin tehnyt, ajatteli hän ja katsellen käsiään jatkoi katkerasti: Näillä ei voi kotipellontyössä ansaita yhtään ilohetkeä ... ei yhtään muuta kuin ruuan ja vaatteet ja oikeuden kerjätä rahaa pikkutarpeisiin... Kun Martti tuli pellolta kotipihaan, kuului tuvasta virrenveisuu. Pihassa oli vielä sinne menossa pari vaimoihmistä ja eräs ukko.

Mutta kas, minäpä en tahdo, minä, minä kiellän sinua työtä tekemästä, Meri, ja vaikkapa isäsi ajaisi minut talostaan ja minun täytyisi kerjätä leipääni, niin en minä salli sinun enää tehdä työtä tänään. No, no, lapsi kulta, älä nyt pahastu, niin tyhmä ei ole isäsi.

Mikä jälelle jäi, kun hän ensinnä oli omat, vähäiset menonsa suorittanut, sen hän taitavasti säästellen köyhille jakeli, joitten tiesi hädässä olevan, mutta jotka olivat siksi häveliäät etteivät kerjätä kehdanneet. Sillä lailla hän levitti siunausta ympärilleen ja oli onnellinen.

Jo tuli mieleen ajatus lähteä takaisin kotipuoleen, mutta mennessä täytyisi kerjätä ja seutulaiset ehkä pilkkaisivat, että tuossa se nyt on takaisin se hyvän hakija. Viimeiseen asti hän pysytteli tällä Niittykylällä, odotellen palvelijain vuoden vaihdetta, jos silloin onnistuisi. Se onnistuikin tavallaan.

"Tuo on kovin musta varjo tytön seuraajaksi", lausui Steerforth, seisahtuen; "mitä se tietää?" Hän puhui matalalla äänellä, joka soi melkein oudolta minun korvissani. "Hän aikoo luultavasti kerjätä heiltä jotakin", sanoin minä. "Kerjäläisessä ei olisi mitään uutta", lausui Steerforth, "mutta se on kummallista, että kerjäläinen tänä iltana on ottanut tämmöisen muodon".

ERNST. Amen! Mutta mihin rupeemme? Täytyykö minun siis kerjätä almuja. Se vaivaa minua, että hän on ja'annut meidän kanssamme, ja nyt kenties itse on puutteessa. MARIA. Eikö hän ole antanut sitä rahaa käsirahana kaavastasi, jonka hän lupasi myydä Englannissa? ERNST. Oi, älä usko jotakuta semmoista, rakas sisar!

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät