Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Enkä minäkään enää kykene työhön, ellen saa leipää. Moneen päivään en ole syönyt muuta kuin suolavettä ja perunoita. Lapsi kun sitten vielä imee tyhjää rintaa, niin onko ihme, että voimat menevät. Tuskin enää pysyn pystyssä. RISTO. Kehtaat vielä valittaa. Eikö se ole oma syysi. Olisit mennyt sepältä lainaamaan, niinkuin tuhannen kertaa olen sanonut. Hän sinulta ei kumminkaan mitään kieltäisi.
Huoneesta ei kuulunut pitkään aikaan hiiskahdustakaan. Antero aikoi nousta ja pistää päänsä matalasta ikkunasta sisään, kun joku ovi aukeni ja paukahti kiinni ja alkoi kuulua raa'an ja riitelevän äänen melua. Että kehtaat eikä minulle mitään sanota minun selkäni takana kuljetaan niiden roistojen seuroissa Ei ne ole mitään roistoja, kuuli Antero sisarensa äänen sanovan.
Paitsi nyt tällä kertaa, jolloin Helena ei ollenkaan antanut kättänsä hänelle, vaan kulki kadunkulmaan asti itsepäisesti valjeten. Siinä Helena pysähtyi ja aikoi ruveta sanomaan hyvästi, mutta ei voinut enää pidättää katkeria harmin tunteitaan. Että sinäkin sentään kehtaat olla upseerina! sanoi hän yhtäkkiä, hermostuneesti polkaisten jalkaa katuun, ja purskahti itkemään.
»Noinko sinä mammalle ärjyt. Nyt en missään tapauksessa sinua auta. Kehtaat vielä itkeä. Mene heti pois. Mamma ei tahdo nähdäkään semmoista poikaa.» Alma hajoitti nenäliinansa ja kostutti sen hajuvedellä. Nymark odotti häntä salissa. »Kuinka mainion kaunis tuo havannaväri on», sanoi hän, kun Alma astui sisään. »Ihanko todella?» kysyi Alma hymyillen.
Ja sinä, nuori isäntä, kuinka kehtaat pitää tuommosta elämää ja häväistä hyvän nimesi ja maineesi". Tämän kuultuansa kavahti Kölliskö paikalleen pöydän päähän istumaan. Tämmöistä ei ollut hänelle koskaan ennen tapahtunut.
Mutta provasti tarttui häntä kaulukseen kiini. "Kuinka kehtaat sinä", sanoi hän kovalla äänellä, "valehdella ja toista semminkin köyhää kerjäläispoikaa syyttää varkaudesta, johon itse olet syypää? Meitä oli kolme, jotka näimme, että Rytilän patroni uskoi sinulle kyytirahat annettavaksi kyytipojalle, joka oli tielle jäänyt. Meitä oli kolme, jotka sen näimme: minä, tämä kerjäläis-poika ja Jumala.
"Väärään... Väärään linja!" kertasi Dampbell kiukusta kähisten. Sitten hän tömäytti kantapäätään lattiaan ja kirkui: "Enkö minä sinulle sanonut, että se pitää viedä järveen, ja sinä kehtaat tulla sanomaan että miehet lähtivät kesken... Minä näytän sinulle huomenna, että eivät lähde miehet kesken, eikä ennenkun minä lupaan."
KAIKU. Ja tuollaista sinä kehtaat uskotella meille, juuri kun kaikki (yskii ja niistää nenäänsä) olemme menehtyä yskään ja nuhaan. Missä hänen prinssinsä sitte on? Enpäs minä häntä näe!
Ensin olivat he myöntyväiset tähän tuumaan, mutta toisena päivänä tulivat he ottamaan rahansa takaisin ja käskivät meitä lähtemään tiehemme, jos emme tahtoisi joutua venäläisten käsihin; sanoipa vielä eräs Jaakko Erson: "Meidän kylän miehet yksin voittavat 50 ruotsalaista sotilasta, ja sinä kehtaat tulla muutamilla miehillä". Niin pian kun hän oli sanonut nuo sanat, viritin minä hanan, käskin hänen kohta langeta polvilleen ja lukea "Isä meidän", sillä hänen täytyi silmänräpäyksen perästä kuolla.
Että sinä kehtaat potkaista vanhaa isääsi, sanoi isäni Jaakolle, mitä sinä oikein ajattelet? Minä en ajattele nykyään paljon mitään muuta kuin pääsisin vaan käsistänne pois, niin minä tappaisin teidät jok'ainoan, huusi Jaakko. Sen kyllä uskoimmekin, sitähän juuri ajattelimmekin.
Päivän Sana
Muut Etsivät