Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Viel' lahja kirjaa kaunist' ihaeli, Sisäänkin tahtoi hiukan vilahtaa. "Voi!" äänsi hän. Siit' aukeis kuva hälle Its' elon Herran ristiinnaulitun. Juurelle ristin äkkäs luitten päälle Pääkallon, kuolon merkiks kuvatun. Pois kirjan pisti. Peiliänsä kohti Kauhistuneena alkoi kääntyä; Töin tuskin enään hengittääkään tohti; Hän janost' oli myöskin nääntyä.
Tänne vaan kädet, niin koristan sua rannerenkaalla, ettei sen parempaa vielä ole hampusta tehty! Kas niin, kursaukset sikseen! Meidän on kiire. Nimismies läheni nuora kädessä... Inkeri vetäytyi kauhistuneena taapäin... Elli heittäytyi polvilleen oikeuden palvelijain eteen ja huudahti tuskissaan:
Tuskin hänen tarvitsi silmiään sulkea, ennenkuin hän oli näkevinään Annan kultakutrisen pään höyryveturin rutistamana, ja kauhistuneena tuosta kamalasta näystä tarttui hän molemmin käsin tuoliinsa. Oi hirmuista, jos hänen täytyisi pikku tyttösensä kadottaa! Tuo surullinen ajatus vaivasi häntä sittemmin usein, eikä hän vähään aikaan vienytkään enää lasta mukanaan rautatielle.
Syyllistä oli mahdoton keksiä, sillä kauppamies, joka toki onneksi ei ollut haavoittunut, kiiruhti kauhistuneena paikalta niin pian kuin vaan pääsi, mutta syystä kyllä hän piti varmana, että joku, tai joitakuita työmiehiä oli asettunut väijyksiin metsän rintaan "kopahuttaakseen" kauppamiehen, kun hän tulisi pajalta.
Mutta samalla kun hän niin tutkieli, tarkkaeli itseänsä, kiitivät menneet vuodet, nuo kaksi-kymmentä voiton vuotta hänen sielunsa silmäin sivuitse loistavine voiton-seppeleineen, ja hän riensi melkein kauhistuneena pois kuvastimen äärestä. "Olispa kauheata, jos minun pitäisi jättää nyt kaikki tämä", huokasi hän ja värisi.
Kun minä tämän tein, ensi kerran, niin ilmoitti hän itsensä purskahtamalla kauheaan, perkeleelliseen nauruun niin, että minä kauhistuneena vaivuin voimatonna maahan, ja niin, että ystävättäreni, joka oli silloin luonani pakeni peljästyneenä pois ja jätti minut ijäksi-päiväksi."
"Sinun ... sinun lapsiasi!" huusi Dora, säkenöiden vihasta, "ne ovat minun paljon, paljon enemmän kuin sinun, minä olen..." "Vaiti", keskeytti Eugen ja kohotti kättään, niin ankaran näköisenä, että Dora kauhistuneena peräytyi muutamia askelia, "ole vaiti ja häpeä, äläkä huuda noin... Koeta nyt rauhoittua ja ajatella tekoasi.
"Nyi se tulee", ajatteli hän kauhistuneena, "tunnen, että hän aikoo sanoa jotakin joka minua loukkaa; oi, jos vaan voisin juosta tieheni, jos voisin päästä pakoon ... tuntuu aivan siltä kuin hävyttömyys suhisisi ilmassa ympärilläni ... oi, jos minä vaan..." "Minkätähden et syö, Gabrielle?" kysyi kreivitär lyhyesti. "Mikä sinua vaivaa? Oletko sairas?
Minun mielestäni oli laiva viimeisinä hetkinä ruvennut käymään syvemmässä kuin ennen; eikä se niin vallan suotta tehnytkään, sillä tarkastukseni osoitti vettä olevan laivassamme niin kosolta, ettei sitä mitenkään ollut sinne voinut niin paljoa tavallisen vuotamisen kautta karttua, vaan oli joku suurempi vamma sen syynä. "Oi Herra, laupias Jumala!" huudahdin kauhistuneena; "vieläkö, tämä lisäksi?"
Niin juuri ajattelin, kun aivan lähelläni kuului syvä ja ankara karjaus niin luonnollisena ja uhkaavana, että ehdottomasti kyyristyin pensaan juureen, jonka takana olin piilossa, ja kauhistuneena tuijotin olkani ylitse, luullen kiukkuisen pantterin karanneen jonkun onnettoman seuralaiseni päälle.
Päivän Sana
Muut Etsivät