Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. marraskuuta 2025
»Oi, veikko, kukin tääll' on kansalainen vain ainoon toden kaupungin; kai kysyt, ken matkamies Italian meist' oli?» Nuo sanat kuulevani luulin kaukaa ja siitä kauempaa, miss' seisoin; siksi lähenin, lähempää ne kuullakseni. Näin muiden kesken varjon, vartovalta mi näytti, ja jos kuka kysyy, kuinka: hän nosti leuan sokeoiden tapaan.
Mutta nyt täytyi hänen puhua suunsa puhtaaksi, sillä hän ei enää kauempaa voinut hillitä itseään. »Mitä? Kas, kas vain! No, tämäpä vasta loistavaa! Minun pitää olla vaiti tuommoisen taulapään tähden kuin sinun. Vai niin, minä saan pitää suuni kiinni!» Ja nyt hän antoi sanain tulla suustansa. Ja sanat pulppusivat Swartin emännän suusta kuin olut juuri avatusta täysinäisestä tynnyristä.
Nyyhkytys keskeytti nuoren miehen, mutta kuitenkin saattoi kuulla, kuinka katkennut ääni jatkoi: Tapah... tukoon... sinun... tahtos...! Oi, Jesus, jokin alkaa huutaa Bartekin rinnassa, oi Jesus! Ei, nyt hän ei enää kestä kauempaa! Vielä hetkinen, ja hänen täytyy huutaa: "Herra, tässä minä olen!" Niin, ulos ikkunasta, metsään... Tapahtukoon mitä tahansa!
Enin osa meistä lähestyi ikkunoita, paremmin kuullaksemme, ja me teimme havaintojamme sekä päätöksiämme sitä myöten kuin kanuuna-pauke kuului lähempää tai kauempaa. Kotiin ei kukaan katsonut viisaaksi mennä, sillä helpostihan saattoi tapahtua, että vihollisten sotajoukkojen välillä saattoi kahakka sattua juuri kaupungin kaduilla. Paljoa parempi oli täällä yhdessä joukossa odottaa taistelun loppua.
Muu ei auta. Odotetaan vielä! Jaako, minä pyydän sinua: Odotetaan vielä... Se ei käy laatuun! Minun täytyisi silloin yhä vaan ylläpitää tätä kiusallista asemaa, kierrellä ja kaarrella. Ei! en voi enää kauempaa!... se on minulle vasten luontoa. Olen aina tottunut käymään asioihin suoraan käsiksi.
Kuvassa tulivat likimmäiset pensaat näkymään marjojen painosta sujuvine varsineen ja yksityisine marjoineenkin, mutta kauempaa tulivat näkymään vain pensaat marjain punertamine väreineen. Sen tehtyään rovasti palasi koneineen poimijain luokse ja rupesi kaksin käsin poimimaan suurimpia vaaraimia ja ammentamaan ruustinnan kiuluun, joka vähän väliä piti käydä tyhjentämässä saaviin.
Henrik kuuli hänen äänensä hänen oltua nähtävästi jo kauan aikaa kotona. Joku ovi aukeni alhaalla ja hetkeksi kuului selvästi mitä puhuttiin. Antakaa se viltti, pannaan ympärille Se oli Gabriel. Ei älä vie, kylmettyy. Se oli Ingridin ääni kauempaa. Minä vaan vähäsen tänne valoisempaan. Tuitui, tuitui, atututui.
Ne miehethän voivat saada sellaisia päähänpistoja... Oliko hän, Alette, ollut ihan sokea? Jakob oli aina niin synkkä ja kiivas, kun hän tuli kotiin matkoiltansa... Hänet valtasi silmänräpäykseksi hurja tuska; ja hän haeskeli lähimmästä ympäristöstään ja kauempaa tuota mahdollista rakkaudenesinettä.
Se tuli suoraan Erraidiin! En voinut kauempaa hillitä itseäni, vaan juoksin rannalle ja etenin siitä kiveltä kivelle hyppien niin kauas kuin pääsin. Oli kerrassaan ihmeellistä etten silloin hukkunut, sillä kun minun viimeinkin täytyi pysähtyä, vapisivat jalat allani ja suuni oli niin kuiva, että minun täytyi kostuttaa sitä merivedellä, ennenkuin kykenin huutamaan.
Odotahan hieman, sanoi hän ja nosti hymyillen lasinsa muutamalle rouvalle, joka kauempaa tervehti häntä liikkuvien ihmisten välitse, hän nyykäytti sille vielä päätänsä ikäänkuin sanoen: kohta, kohta! Sitten hän kääntyi taas Helenaan ja hymy katosi jälleen hänen kasvoistaan, kun hän rupesi, vähän kiirehtien, jatkamaan esitystänsä: Niin, kuten sanottu, meiltä puuttuu käytännöllistä silmää
Päivän Sana
Muut Etsivät