Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Virkki; mut askelnopsa nyt Aias, Oileun poika, pystyyn karkasi vastaamaan vihan kiukkua kiehuin. Jatkunut kauankin kai siin' ois urhojen riita, ellei itse Akhilleus ois näin virkkaen noussut: "
Aidan yli kurottautui nuori mies hän oli ehkä seisonut siinä kauankin! melkein reunaton lakki tuuhean ruskean tukan päällä; kasvot olivat päivettyneet ja pöhössä. Ne olivat äärettömän kavalat nuo silmät, jotka sieltä heitä tuijottivat!...
Nimeni on Gabriel , sanoi hän nousten seisaalleen. Tullivahtimestari ei ymmärtänyt esitystä. Herra on niin hyvä ja istuu vaan, sanoi hän niinkuin vaaralliselle mielisairaalle. Joko herra on kauankin Turussa ollut? Minä olen veturinlämmittäjä.
RISTIRITARI. Arvon herra, enempää tuskin kuin mit' on jo ehkä vähemmän pikemmin. PATRIARKKA. Ma toivon sentään, noin hurskas ritar' että kauankin kukoistaa vielä hyödyks kristikunnan ja kunniaksi Herran asian! Ja kukoistaakin, jos vain taidolla nuor' uljuus ijän kypsän neuvoa haluaa noudattaa. Vaan muuten, millä voin herraa palvella?
Tulee hänestä hyvä myyjä, minä olen häntä jo koettanut. Herra, joka pojille antoi sanomalehtiä myytäväksi, näytti olevan huvitettu noista pojista ja kysyi vielä: Oletteko kauankin olleet tuttavia keskenänne? Koko eilisen päivän, vastasi sanomalehtipoika. Kylläpä sitte tunnettekin toisenne, sanoi herra hymyillen. Kyllä vain, vakuutti poika.
TILTA. Minä ajattelin sanoa, että jos kuvernöörska niin, että minä en sittenkään välitä että olkoon, niinkuin olisi puhumatta se, mitä tänä aamuna... ROUVA LINDH. Tilta jää! No se on hyvä, että Tilta jää. TILTA. Viipyykö kuvernöörska kauankin? ROUVA LINDH. En voi vielä sanoa. TILTA. Voi, jos kuvernöörska nyt viipyy kauankin ... mitenkä minä nyt osaan? ROUVA LINDH. Kyllähän Tilta osaa.
Nyt menivät kaikin kamariin ja Leena meni peräkamariin, jossa hän kuului kiivaasti panevan vaatteita päälleen. Isäntä sytytti valkean pöydällä olevaan kynttilään. "Joko hän on kauankin ollut kipeänä?" kysyi hän, pannen myöskin päälleen. "Puolipäivästä asti." "Mitäs minä siellä teen, kun en minä osaa mitään rohtoja hänelle toimittaa? Jaa no, menenhän minä sinne kumminkin."
Jos ei matka Rytilän hoviin olisi niin pitkä koko viisi peninkulmaa niin tekisipä eukon mieli kulkea sinne antamaan neuvoansa ja samalla voittamaan tuo suuri palkinto, minkä kapteeni Konrad Kornman oli lapsen löytäjälle luvannut. Näin höpisi eukko ja olisi ehkä kauankin vielä saanut höpistä. Väki seisoi kuunnellen ja uskoi vahvasti mitä eukko puhui.
Istukaa, kapteeni. Tästä ei korkealta putoa. Onko kapteeni kauankin odottanut? ONNEN HERRA. Ei siitä ole kuin vähän aikaa, kun minä tulin. PASANTERI. Ja näytti olevan seuranpitäjäkin, niin että pitkäkin aika olisi lyhyeksi käynyt. ONNEN HERRA. Varsinkin kun minulle oli seuraa tekemässä teidän tyttärenne. PASANTERI. Meidän tytär? Ei suinkaan hän ole ollut. ONNEN HERRA. Oli hän.
Tämä räjähdys oli niin kova, että kun kreivinna ensi kerran sen kuuli, niin hän pyörtyi ja olisi kenties kauankin ollut pyörryksissä, mutta kohta aivasti Sylvester jälleen ja kreivinna heräsi. Ja heräähän sitä semmoisesta.
Päivän Sana
Muut Etsivät