Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025


Ah, iloist' on sua ylistää, Ja mielellän' sen teenkin; tiedän: et mua hyljää , Vaan katsot myös vähäiseenkin. Oi kiitos kaikesta, mitä soi Sun armos armasta mulle, Oi kiitos muustakin, jot' en voi tyystin lausua sulle! olen taimi sun tarhassas Ja varten taivasta luotu, Sun isällisehen huomahas Jo syntymästäni suotu. Mua suojaa , Isä armoinen, Sun henkes voimalla vielä.

Suloinen tunne täytti hänen sielunsa, oli kuin olisi taakka pudonnut hänen hartioiltaan tai niinkuin olisi raskas kivi vierähtänyt maahan hänen helmastaan. Hän sai rohkeutta ja uskalsi jo yhtyä virteenkin, jonka mies pöydän päästä puheensa lopetettuaan aloitti: Katso tämmöinen olen, Jeesus, tällä hetkell' taas, tämän häijyn, pahan puoleen katsot kuitenk' armollas'.

Minun on kiittäminen tästä kurjuudesta omaa äitiäni, joka sulasta rakkaudesta on sen minulle saattanut. Sinä katsot niin kysyväisesti minuun: niin, niin, poika, kyllä elämä sinullekin on opettava sen, että ilkeä viha pikemmin kohtaa sen, johon sitä suunnataan, kuin sokea lempeys, joka kulkee tarkoitusperänsä ohitse.

Jos katsot viittäkymmentä vuotta tulevaisuuteen ihmis-elämässä, mikä kamalan pitkä, monivaiheinen taival, jonka päätä et näe, sillä se menee synkkää kaukaisuutta kohti.

Nyt Oppaani: »Mit' ylös katsot, poikaMa hälle: »Soihtua nään kolme siellä, joist' eteläinen taivas kaikki palaaHän mulle: »Painuneet on tähdet kirkkaat nuo neljä, näkemäsi aamun suussa, nää kolme nousseet ovat niiden sijaanSordello haastajan nyt luokseen veti ja sanoi: »Katso, siin' on vainoojammeSamalla sitä sormellaan hän näytti.

Nyt he ovat syöneet, niin että parasta on, Pekka, kun menet sisälle ja katsot, mitä he aikovat tehdä." "Niin", virkkoi Pekka nousten samassa; "kerro, Niila, veljellesi, miten asia on, ja menkää sitten työhön." Pekan tullessa tupaan istuivat Vappu ja Matti vaiteliaina. Vappu lopetti äänettömyyden sanoen Pekalle: "Kiitoksia nyt, ja hyvästi tällä kertaa!

Ovesta tuli siististi puettu palvelustyttö, valkosella esiliinalla ja pienellä päähineellä. Minä jo joisin teetä, sanoi vanhus, ja kun Annaliisa jäi ovelle eikä mennyt heti toimittamaan, lisäsi hänelle hymyillen: Sinä katsot varmaan tätä hirveätä sukkaa? Niin, hän oli kauhea sukkia kuluttamaan. Katso, katso mitä tämä on!

Ja juuri sillä kohdalla oli hänellä niin paljon puhumista toverilleen, ettei hän ollenkaan joutunut katsomaan Sanniin päin. Te kävelette? Ottakaa minut mukaan. Siiri ei kuullut. Sanni tarttui hänen toiseen käsivarteensa. Siiri kääntyi nyt kummastuneena ja loi häneen pitkän, kysyvän silmäyksen. Mitä katsot noin? Tahdotko sanoa jotain? Siiri ei vastannut.

Ah, sinä katsot meihin Murheen Laaksossa täällä. Ah, olet nähnyt kaiken ihmislapsien luvun hamasta kun isä Aadam alotti apinan suvun. Ah, olet nähnyt monen sydämen aivoitukset. Ah, olet kuullut monen kielen jaaritukset. Herrasta luomakunnan paljo on muistissa sulla. Paljo kaunista mahtaa vielä lisäksi tulla.

Voi miksi minä olen juuri häntä rakastanut. Onhan se nyt ohi, vaan sittenkin... Sitten tekin tulette käymään meillä, eikö niin? Minä hyrähdin jotain vastaukseksi. Miksi sinä olet niin synkällä mielellä? En minä ole, en miksikään. Minulla vaan ei ole aikaa kauemmin viipyä. Hyvästi. Ja katsot minua noin säälien. Sanohan nyt, mikä sinua vaivaa? Sinuako säälien! Ei, iloisestihan minä sinua katson.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät