Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Tuolla etäällä naisten ryhmän läheisyydessä seisoi vieras, nuori soturi. Kuka hän on? Husula katseli katselemistaan, eikä voinut silmiänsä uskoa, mutta hän, Maria, se sittenkin oli. Kelmeänä, mutta päättäväisesti astui hän Marian luo, ojensi hänelle kätensä ja lausui värähtävällä äänellä: Hyvästi! Pysy hänelle uskollisena. Kelle? Hänelle, jota rakastat, ja joka rakastaa sinua. Tiedän kuka hän on.
Hän näytti olevan neljänkymmenen tahi neljänkymmenen viiden vuoden vanha. Hän oli roteva, verevä, tanakka ja lihava. Hänen suuret kätensä riippuivat molemmin puolin tuolia. Hänen hiuksensa olivat hieman harmahtavat. Jeanne katseli häntä katselemistaan kuumeentapaisessa unenhorroksessaan, jommoinen usein seuraa suuria onnettomuuksia. Varmasti oli hän ennen nähnyt nuo kasvot.
Gunnar katseli katselemistaan näitä sanoja. Hän uskalsi tuskin hengittää. Mutta yht'äkkiä silmänsä säteilivät ja kyyneleitä vieri poskia myöten. "Jumalalle kiitos tästä!" sanoi hän, "se synti mulla ei siis ole kannettavana.
Sakki katseli katselemistaan. »Todellakin kaunis kappale!» sanoi hän. Maija Liisa oikein säteili tyytyväisyydestä ja jatkoi: »Nämä kirjaimet K. K. merkitsevät Knut Kurkea ja nämä I. T. Iivar Tavastia. Ne herrat olivat asekumppanit ja hyvät ystävät, ja kun herra Tavastin poika nai Knut Kurjen tyttären, antoi herra Knut tämän tuopin morsiusparille ja pyysi heitä pitämään sitä Kurkien muistona.
Madame, sanoi Kustaa III hymyillen ja sanomattoman viehättävästi, minä surkuttelen teidän ihailijoitanne! Uskallan uskoa, että teidän majesteettinne erehtyy ensi kerran elämässään, virkkoi kaunis markiisitar peittäen viuhkallaan osan kasvoistaan, jotka eivät vielä olleet unohtaneet punastumisen taitoa. Kuningas katseli katselemistaan nuorta miestä.
Aato istui syvissä ajatuksissaan ja Elias katseli katselemistaan laivaa, joka ehtimiseen likeni. Näin istua yö-hiljaisuudessa muuttaa ajatukset. Elias muisti lapsuuttaan, jonka rajalta vasta oli ennättänyt; hän muisti Hannaa, jota oli veli-rakkaudella rakastanut. Toiset halut olivat syntyneet sotamiehen povessa; veli-rakkaus ei enää kylläksi ollut. Hanna! sinä tulet, sinä tulet ajatteli hän.
Tämä tunne hämärästi valtasi Ainon sydämmen hän katselemistaan katseli, kunnes kirkastettu ilo säteili hänen kasvoistaan, hänen rintaansa palasi riemu ja rauha. "Minä olen saanut anteeksi," hän sammalteli ja niin riensi kukkasen luokse, suuteli sitä, suuteli hellästi, lausuen: "Hänen tähtensä kaikki!" Kukan otti hän käteensä: "Sinä et saa surra, et sureksia jää hyvästi!
Päivän Sana
Muut Etsivät