Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. marraskuuta 2025
Katsoi kerran karjoansa, silmäeli siivatoita; sanan virkkoi, noin nimesi: "Karja on kaunihin näköinen, siivatat sileäkarvat, kaikki ilveksen iholla, metsän uuhen untuvalla, tuntuvilla tummelilla, nännillä näpähyvillä." Lyhmistihe lypsämähän, heittihe heruttamahan. Veti kerran, tuosta toisen, kohta kolmatta yritti: susi päälle suimastaikse, karhu päälle kuopaiseikse.
Feliks oli koirat, apinan, kamelin ja karhun syöttänyt ja juottanut, hyvin puhdistanut ja sukinut ja oli jo aikomuksessa lähteä pimeästä tallista, missä karhu makasi, kunnes tallia lähestyvät askeleet selvästi kuuluivat.
Uupuneelta näytti jo karhu, tuon tuostakin se käännähti jäljelleen koiria kinttukarvoistaan hätistäen ja sitten aina hiljalleen edeten.
Silloin oli Rakki tullut, mistä Antti tietysti oli ilostunut, mutta jos hän olisi tiennyt, ettei karhu ollut sen suurempi kuin hän sen nyt huomasi olevan, hän kyllä olisi pitänyt puolensa. Lihansäilytyspaikalle hän ei enää koskaan aikonut mennä ilman pyssyä, sillä voisihan tapahtua, että useampia petoja olisi osunut sinne.
Mutta ennenkuin metsästäjäin kehä ennätti oikein muodostua ja pesää lähetä, pölähti karhu ylös ja karkasi voutia kohti. Saatuaan kivääristä kuulan lanteilleen, josta veri lumelle pirskahti, kääntyi se pois ja pääsi murtautumaan läpi, vieden vielä selässään nuolen, joka oli Karin kaaresta singahtanut.
*Frode*. Poimikaamme nyt mustikoita, niin on meillä jotakin tekemistä. *Fride*. Tyttö se on. Ja miten kaunis hän on! Hän juoksee pakoon jotakuta. *Frode*. Fride, Fride, näetkö, mikä tuolla on kuusien takana? Onko se hevonen? *Fride*. Ei, se on karhu. Tyttö juoksee pakoon karhua. Se ajaa häntä... Tule, Frode, juoskaamme pois; se tulee tänne päin!
Vinhasti hiihtivät karhun ajajat ehtiäkseen paikalle siihen, kun karhu koirain eteen ensi kertaa pysähtyen rupeisi vastarintaa tekemään. Pian jäivät muut Panusta ja Karista jäljelle, mutta eivät nämäkään siihen joutuneet, kun ensimmäinen rähäkkä koirain kanssa syntyi mäen kukkulalla olevan korkean kiven päällä.
Olkoon paikoillaan vähän aikaa, että veri vuotaa pois, sillä välin kuin väännämme vitsaksia köydeksi, jolla raahaamme sen ulos luolastaan." Kun he olivat saaneet köyden valmiiksi, tahtoi Heikki mennä pesään katsomaan, miten karhu oli talviasuntonsa sisustanut. "Katso tarkkaan ettei se vain liiku!" varoitteli Yrjänä. Ja hiljaa tuo karvainen jurrikka oli paikoillaan.
Köyhä metsänkävijä, ilman peltoa, ilman niittua, vailla edes vakinaista elosijaa maailmassa. Hänellekö tyttären työntäisimme? Kävisit kerran edes Kokemäellä tyttöinesi. LALLI: Käythän sinä. KERTTU: Ei se ole saman veroista. KERTTU: Siksi pitäisi sinun toki vähän liikkua oman talosi takamaita ulompana. Elät kuin karhu pesässäsi. LALLI: Kun on pesä, näetkös.
Mutta jos karhu syöksyy ulos, ennenkuin kanget on työnnetty pesään, päästää metsästäjä koiransa sen kimppuun ja lähtee hiihtäen ajamaan sitä takaa, kunnes hän sen saavuttaa ja ampuu kuoliaaksi. Kun karhu on kaatanut jonkun eläimen ja syönyt sitä kylläksensä, jättää se tavallisesti jäännöksen paikalleen tai kaivaa sen maahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät