Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Pian oli kullakin oma astiansa, kamreerilla ja hänen rouvallaan porsliiniset lautaset. Sikri toi vielä kolme kissanpään kokoista mokaretta sokeria. Vieraat kurikoivat sokeriharkot pienemmiksi paloiksi. Kukin sai palan, josta rupesi taskuveitsellään raaputtamaan sekorijauhoa marjamaitoonsa.
Tämä keskustelu rouva Bernhardin ja Doran kesken oli muuanna syys-aamuna sen komean juhlan jälkeen kamreerilla, josta ennen on puhuttu. Hetkisen kuluttua naputettiin ovelle, ja hyvänluontoinen Löfstedt, tavallisen pukunsa koristamana esiliina edessä, kaikki asianmukaisesti kuorivärissä, tuli sisälle.
Sill'aikaa kävi asessori kunnia-tervehdyksillä melkeen joka päivä kamreerilla ja lähestyi kaikkien harrastuksiensa selvenemistä. "Useasti," sanoi hän eräällä suosiollisella hetkellä, "on minulla ollut ajatus, joka lakkaamatta polttaa sydäntäni." "Mikä siis, hyvä asessori?" "Teidän jalolle äitin sydämelle voin uskoa kaikki," toisti hän ja suuteli rouvan kättä.
Kamreerilla oli kuitenkin pieni vika, hän tahtoi olla mikä hän ei ollut ja sentähden hän ojensi itsensä, vaikka se häntä kirveli, ja sanoi: "Ole järjellinen, Emilia kulta, järkevä ja älä murehdi tyttöä kauemmin". "Murehdi häntä? Minä en murehdi, mutta rakastan hänen muistoansa ... ja sentähden ovat nämä pikkukalut minulle rakkaat".
Tres bien, tres bien! Mainiota, mainiota! Karkasi oman kuskinsa kanssa. Muistan samallaisen tapauksen nuoruuteni ajoilta, mutta silloin oli kuski valepukuinen kreivi. Tres piqvante, tres piqvante! Niin, sillä kamreerilla on aina niin hauskoja juttuja. Ja Italiaanko sitten menivät? LUNDSTR
"Tiedättekö täällä istuu nyt muuan herra, joka sanoo että Tamminen on kunniallinen mies eikä tahdo minulle mitään pahan." Esitteleminen kävi tavallisesti. "Hirmuista on, lapsi, miten suloista on kamreerilla tuolla ylhäällä, ja kuitenkaan et unhota vanhaa täti Printfelliä. No, meneekö tyttö naimiseen?" "Sitä minä en tiedä, täti kulta, ja tuskin uskon."
Te tiedätte ehkä, että minäkin tavallani olen intresseerattu tuosta yhtiöstä... En, sitä en ole tiennyt, sanoi Antti vilpittömästi. Eihän herra kamreerilla suinkaan ole siinä osakkeita? Onpa niinkin, onpa niinkin, muhoili ukko. Eikä olekaan vähän, vaan noin satakunta. Antti hämmästyi. Tiedettiin, ettei vanha kamreeri Jäkälä yleensä kevytmielisesti rahojaan sijoittanut.
Päivän Sana
Muut Etsivät