Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Sitäpä oli kauhea katsella! Hän oli hiukan eteenpäin kumarruksissa, nojasi kättänsä pöytään, ja katsoi hirvittävästi tuijottaen peiliin, joka seisoi hänen edessään. Hiki helmeili kalmankarvaisella otsalla. Hänen jäykät kasvonpiirteensä ja kalpeat huulensa näyttivät hämärässä valossa hirveämmiltä kuin mitä sanoin voin selittää.
Ikä viiden ja kuudenkymmen välillä; vartalo pitkä, jäykkä, sopusuhteinen, eikä liian laiha asessori Munteriin verraten, voisi häntä sanoa lihavaksi, kasvot kellertävän kalpeat; nenä leukaa lähentelevä, suu sisäänpäin painunut, silmät harmaat ja pienet, otsa puhdas, sievien harmaiden kiharain saartama, kädet vieläkin kauniit, peukalo ja etusormen pää pitelivät tavallisesti hyppysellistä nuuskaa, miellyttävän matkan päässä nenästä, sillaikaa kuin hovimarsalkan rouva itse, nojaten kyynäspäällään sohvaan tahi nojatuolin käsinojaan, piti pieniä esitelmiä tahi jakeli neuvojaan, sillä yksi hänen pieniä heikkouksiansa oli, että hän luuli tietävänsä kaikki.
He tahtoivat nähdä sen miehen, jonka juuri oli ruvettava valtakuntaa hallitsemaan ja joka nyt ei voinut itseäänkään hallita. Lääkäri tuli ja tapasi Bertelsköldin nojatuolissa istumassa. Kylmä hiki oli peittänyt otsan ja posket, vienyt ihomaalin pois ja paljastanut kaikkien nähtäväksi kalpeat, kuihtuneet ja laihtuneet kasvot. Oli erehdytty: hän ei ollut mielipuoli ei ainakaan vielä.
Nuori upseeri on riisunut kauhtanansa ja hattunsa, hänen pitkä, vaalea tukkansa poimuilee kauniissa kiharoissa hänen avonaisella otsallaan; hänen kasvonsa ovat hyvin kalpeat mutta nuo siniset, eloisat silmät katsovat varmasti ja rävähtämättä harmaantuneen vanhuksen kivenkoviin kasvoihin.
Maria ei sanonut: juuri sentähdenpä että häntä jumaloitsit, kuoli hän sinulta. "Miten käy?" Kertun kalpeat, surulliset kasvot näkyivät ovensuussa; hän näytti tulleen kymmenen vuotta vanhemmaksi näinä päivinä. "Pois täältä!" Juho kääntyi häntä vastaan "sinun on syy en tahdo sinua nähdä, mene tiehesi!"
Juuri kun luutnantit hiljenivät ja vaipuivat kukin mietteihinsä, kuului äkkiä oven rämäys, sitten toisen sisemmän oven, sitten rupesi kuulumaan nopeita, puolijuoksevia askeleita pimeän salin yli sitä huonetta kohden missä he istuivat. Kaikki kavahtivat horroksista. Ja kynnyksellä näyttäytyi Georg, heidän vielä hakemattansakin. Mutta mikä Georg se oli! Kasvot olivat hänellä kalpeat kuin lakana.
Silloin kun Vinitius oli nähnyt hänet Auluksella, ja myöhemminkin, kun hän oli tullut ryöstämään häntä Miriamin talosta, oli hän ollut ihanainen kuin kuva tai kukkanen. Nyt olivat hänen kasvonsa miltei läpikuultavat, kädet laihat, ruumis taudin kalvama, huulet kalpeat. Yksin silmätkin näyttivät vähemmän sinisiltä kuin ennen.
Ehdottomasti muistuttaa se minua jostakusta sairaanloisesta, nääntyneestä tytöstä, jota surkuttelulla, rakastavalla myötätuntoisuudella katsellaan, mutta joka äkkiä, yhdessä silmänräpäyksessä, kukoistaa ihmeteltävässä ihanuudessa, sill'aikaa kuin me hämmästyneinä, ihastuneina kysymme itseltämme, mikä voima sen vaikutti, että nuo surulliset, ajattelevaiset silmät leimahtivat sellaiseen tuleen, että nuo kalpeat, laihat posket täyttyivät verellä, että nuo hennot kasvojenpiirteet tulivat niin innostuneiksi, että tuo povi kohosi, että tuon tyttöparan kasvoja elähytti elämän voima ja kauneus sekä hurmaava hymyily?
Yksi heistä oli varmaankin työläisnainen, jolla oli kauniit, kalpeat kasvot, ja hänen villiytynyt katseensa johti Mathieun mieleen erään sanomalehtiuutisen, jossa kerrottiin, mitenkä eräs tyttö, joka oli jättänyt lapsensa löytölasten kotiin, oli itse heittäytynyt sen jälkeen Seineen; toinen näytti naidulta, naiselta, hän oli joku työmiehen vaimo, jolla oli liian paljon lapsia, niin ett'ei voinut enään elättää tätä viimeistään; kolmas oli luultavasti katutyttö, yksi sellaisista, jotka kuudessa vuodessa tuovat sinne neljä lasta, aivankuin aamusin likavedet heitetään likaviemäriin.
Hänen kasvonsa olivat niin oudot, niin miettiväiset ja kalpeat, että äitini ehdottomasti ja ääneen toisti äsköiset sanansa. Martin Petrovitsh nosti häneen pienet silmänsä, oli kotvasen vaiti, huokasi syvään, vaikeni jälleen ja vihdoin ilmoitti tulleensa eräälle asialle ... joka oli ... sen laatuinen ... että ... koska... Tämän sekavan puheen perästä hän äkkiä nousi pystyyn ja meni ulos.
Päivän Sana
Muut Etsivät