Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Suomessa en noihin seikkoihin tullut kiinnittäneeksi huomiotani, mutta täällä se on täytynyt pakostakin tehdä. Sillä maan tapa ainoa puoli Amerikan oloissa, minkä Liena täydestä sydämestään hyväksyy työntää miehen niskoille enemmän puolen taloustoimia. Hän saa aamusin työhön mennessään virittää valkean keittostouviin, laittaa kahvin ja aamupuuron.
Niin innostuneet he siitä olivat, että jo kl. 5:stä aamusin tekivät siellä monta kertaa työtä. Paljon oli tri Wergelandilla opetustyötäkin. Yliopisto oli suhteellisesti nuori hänen sen palvelukseen astuessaan, eikä hän säästänyt voimiaan eikä vaivojaan, jotta se pääsisi samalle tasolle kuin muut Amerikan korkeakoulut, jotka ylpeilivät ijästään ja menneisyydestään.
Mielihyvää hänelle sen sijaan tuotti, kun hän näki Mirandan ruokkivan siivekkäitä ruokavieraitaan pulmusia, peukaloisia, punaisia käpylintuja, joukossa joku kiiltävä variskin niiden aamusin kokoontuessa hänen ympärilleen saamaan vilja ja leipämuru-ateriansa.
Sen verran vain, että kesän kauniimmalla ajalla usein aamusin aikusin, kun uni karttoi silmää ja lämmin suvi-ilma houkutteli luonnon helmaan, vapa kädessä kuukkailivat harreja onkimaan kosken alle, josta aina toisinaan toivat aamukeiton kotiväelle. Sitä olivat tehneet jo puolen kesää.
Jääkää hyvästi, minä käyn tervehtimässä teitä niin pian kuin saan lähteä ulos." Maaliskuu ja huhtikuu olivat ihania, ja tuossa pienessä, vihannuuteen verhoutuneessa talossa vallitsi alituinen ilo. Varsinkin oli juhla ylinnä sunnuntaisin, kun Mathieun ei tarvinnut mennä konttoriinsa. Muina päivinä läksi hän aamusin ja palasi kello seitsemän, aina paljon työtä mukanaan.
Arkipäivät kumminkin jotensakin pujottelimme: olin miesten matkassa töissä, ja kotona vaan silloin kun ei kellään ollut aikaa minua opettaa. Mutta pyhinä ei auttanut mikään. Aamusin koetin maata ja olla nukkuvinani niin kauvan kuin mahdollista, mutta nälkä viimeinkin ajoi ylös. Kohta kuului käsky: »kirja kätees!» ja sitte alkoi kamala aika.
Ja nyt tahdon puhua talon lellilapsesta, nuorimmasta, kauniimmasta, niinsanotusta «Tipsukasta», hänestä joka joka päivä valkoisilla kätösillään panee sokurin isän ja äidin kuppeihin, kahvi ei muuten maistuisi, hänestä, jonka pientä vuodetta ei vielä ole muutettu hänen vanhempiensa huoneesta, hänestä, joka aina aamusin hiipii heidän vuoteesensa, laskee kultakiharaisen päähyensä isänsä käsivarrelle ja nukkuu siihen uudestaan.
Minua vaivaa aamusin omituinen väsymys, sanoi hän puolustuksekseen. Sinä tupakoit liiaksi, sanoi Henrik. Vasta aamukahvin jälkeen ja saatuaan tupakan suuhunsa tuli Uuno tolkullensa, alkoi vilkastua entisekseen ja sortaa Henrikiä taas tohvelin alle. Ouluun päin menevä juna läksi yöasemalta jo 7:ltä aamua.
Joskus aamusin, kahvin juotuansa, hän istahti kirjoittamaan väitöskirjaansa tai lukemaan tarpeellisia lähdeteoksia, mutta sattui myöskin usein, että hän lukemisen ja kirjoittamisen asemesta jälleen läksi kotoa ja harhaili pitkin metsiä ja ahoja.
LISBETA: Kuinka kauan olen unissani jo kuullut sinun kutomisesi, ja se on tiedätkö minulle ihan kuin unijuomaa ollut, on niin turvallista ja nukuttaa niin hirveästi! SOFIA: Lisbeta, aamurukous? LISBETA: Ah, olin unohtaa. SOFIA: Mitä rukoilevat hyvät lapset aamusin? LISBETA: Isän edestä, äidin edestä ja Ruotsin valtakunnan edestä.
Päivän Sana
Muut Etsivät