Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
"Kas, neitoseni, kaikkihan sä arvaatkin, Ja emmekö siis häitä me jo viettäiskin? Solki en mä oo, ja syömmein sykkäilee, Ja häiden jälkeen päivä aina paistelee". Ensimmäiseen tulliportin läheiseen ravintolaan he poikkesivat, ja kun Johannes oli käskenyt hyvää kahvia, sanoi Amrei: "Hyvästi tää maailma sittenkin on järjestetty!
En unohda koskaan sitä tunnetta, kun aamulla heräsin siihen, että isälle tuotiin kahvia.
Puoleltapäivin oli Anna Liisa ruokkinut karjan, tehnyt hevoselle appeen ja hommannut yhtä ja toista. Taas hämmensi hän liettä ja nyt hän jo avasi kahvipannun hatun, haisteli ja valitti: »Vesikin jo ennättää ruveta pannussa myrtymään, kun se ei tule!» Vähän jo suututtikin moinen vitkastelu. Eikä ruokakaan maistunut, kun ei ollut kahvia vielä saanut.
Veivät rautaa Englannista, toivat kahvia Brasiliasta ja lähtivät taas Intiasta hakemaan puuvillaa. Sortuihan aina joku alus etäisillä merillä myrskyihin ja karikkoihin, sinne ne vanhemmuuteen sortuivatkin useimmat, harva jouti kotisatamassa happanemaan ja hajoomaan, ja silloin sitä surtiin kuin rakasta vainajata.
Strand pohti kirjoitusta naiskokouksissaan, Fonn hengellisillä kävelymatkoillaan, Vildhagen ja matami Tvet käsittelivät sitä käsityöläisten taloissa, joissa tilaisuuksissa juotiin paljon kahvia ja puhuttiin paljon ylösrakentavaista. Vikinkin taloon ulottuivat keskustelut Knut Holtista.
"Ja näitä myötenhän ne rupattelevat toistensa kanssa!" Jäätehinen harmistui Norjaan, kääntyi ympäri ja oli muutamilla askelilla Inaarin järvellä Lapissa. Täällä kohosi muutamasta uutismökistä savu punaisena patsaana kylmään talvi-ilmaan. Mutta savulla oli suloinen haju, mikä miellytti jäätehistä. "Mitä tuo pikku väki keittelee?" kysyi hän. "Se keittää kahvia." "Kahvia?
Kuulepas mutta se on syvä salaisuus voitko ajatella että kun tulimme Françaisesta eilen kl. 1 aikana, niin menimme vielä Eero niin minä sanon häntä vaan Eeroksi, vaikka emme vielä ole lähemmin tuttuja niin menimme me, Eero, Abbe ja minä ravintoaan juomaan kahvia avekin kanssa. VIIVI. Ravintolaan keskellä yötä! Mutta sehän oli ! SELMA. Hyvin sopimatonta, niin. Ja se oli minun kehotuksestani.
Norine sai luvan saada kahvia aamiaisensa lisäksi, koska hän tarjoutui sen itse maksamaan. Ja kun Mathieu oli luvannut Norinelle, että hän tulee taaskin tervehtämään, läksi hän pois. "Ottakaa mukaanne appelsiineja ensi kerralla!" huusi kaunis Norine portailta, punaposkisena ja onnellisena. Kun Mathieu kulki Boëtiekatua, seisahtui hän äkkiä.
Aseta muuripata tulelle, lisäsi hän vaimollensa, ja käske kaikki köyhät koko meidän kinkerikunnasta syömään keittämääsi herkullista herneruokaa ja anna heille kahvia myös, sillä tuo kurja mummo raukka vainaja ei raskinnut niitä itse syödä vanhan päivän varaa hän ehkä säästi, mutta syököön köyhät hänen vanhan päivän varansa.
Hupsua se oli itsestänikin, mutta sellaista se kumminkin oli. Usein minusta tuntui kuin nuori isäntä olisi minuun katsellut miettivästi alta kulmain. Mutta hän oli hiljainen ja vaitelias, ei puhunut juuri muuta kuin ilman laadusta ja kelistä; kun emäntäni käskystä hänelle kahvia keitin, olin näkevinäni että hän minua katseli; koetin puhella jotain, mutta puhe ei juossut.
Päivän Sana
Muut Etsivät