Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
"Sehän on veljesi! Etkö tunne Tapania?" kysyi Aappo. "Simo, etkö tunne minua, enhän minä sinulle pahaa tee, olen vaan tullut noutamaan sinua kotia", sanoi Kölliskö. Simo vapisi hirveästi ja sanoi: "Mitä eroa on Tapanin ja Kristuksen, minun ja Beliaalin välillä; kotona on taivas, täällä helvetti, oi pakene täältä, oi pakene pian!" Hän vapisi, että koko sänky tytisi. Kölliskö seisoi neuvotonna.
Ja sinä, nuori isäntä, kuinka kehtaat pitää tuommosta elämää ja häväistä hyvän nimesi ja maineesi". Tämän kuultuansa kavahti Kölliskö paikalleen pöydän päähän istumaan. Tämmöistä ei ollut hänelle koskaan ennen tapahtunut.
Mikko riepu, tuo kalpea, rihanen nuorukainen tuolla oven pielessä, hänen sinä tunnet jo liian hyvin. Hän on nyt 22 vuoden vanha ja minä olen täyttänyt juuri 19 vuotta. "Holoo", huudahtaa Kölliskö ja hyppää seisoalleen, "eikö jo pohjaa". Silmänräpäyksessä ovat kaikki seisapisteessä.
"Kyllä velliä on vaikka paljonki söisit," sanoi Leena. "Onko sitä juodaki asti?" "Juo päälle! Kyllä velli piisaa". "Hyvä! Koetaanpa pojat kuinka velliä riittää", kehotti Aappo ja alkoi syödä. Muut tekivät samoin. "Saapa nähdä eikö pala tuo niskalato, kun pantiin niin märkinä heinät läjään", arveli Aaro. "Mikä sen märjän polttaa", pisti Kölliskö. Samalla kuului etäistä ukkosen jyrinää.
"Ainako vaan huokaat Herran puoleen tuhoaksesi Hänen henkensä töitä?!" sanoi Aappo ja sisällisestä liikutuksesta värähteli hänen äänensä. "Yhden asian minä vaan varmasti tiedän", sanoi kiertokoulunopettaja. "Ja mikä se on?" kysyivät Aappo ja Kölliskö yhtä-aikaa.
Säälimättä paljasti Kölliskö villiläisten erhetyksiä käyttäen toisinaan melkein liikanaista jyrkkyyttä, jolloin myöskin kiertokoulunopettaja nöyrästi puuttui puheesen. Vihdoin meni Köllisköki pirtin ovelle seisomaan ja hetken päästä tuli siihen kiertokoulunopettajaki. Aappo oli jo saarnansa lopettamaisillaan.
Kiertokoulunopettaja haki useita kohtia Lutherin kirjoista, missä puhutaan ripistä, ja selitti niiden johdolla tämän kalliin kappaleen käytännöstä ja kuinka rippi uskonveljen edessä pitää olla kokonaan omantunnon määräämä, eikä pakollinen. Sitten hän luki useista paikoin Jumalan sanaa, miten usko syntyy ja kasvaa. "Mutta kuinka jouduit sinä tuohon villiuskoon?" kysyi Kölliskö.
Ja olihan siellä aina yhdestä ja toisesta talon asiasta keskustelemista ettei Kölliskö sieltä aina niin pian kotiakaan palaamaan päässyt; ja sielun asioissakihan se Anna tarvitsi usein Kölliskön neuvoa. Silloin etsittiin Raamattu ja sen ääressähän se sitten luiskahti aika joutusasti...
Anna punastui korvia myöten, eikä virkannut mitään. "No, kerrohan nyt, kuinka sitten kävi!" sanoi Kölliskö. "Vähäpä kerron, koska te noin hullusti minua käsitätte". "No, en tahdo enään puhua siitä", sanoi opettaja vakavasti. Hetken mietittyään alkoi Anna uudelleen ensin ujosti ja sitten yhä enemmän kiihtyen. "Noiden ystäväin kehotuksesta siis menin seuroihin.
"Lähdemmekö Leena tänään seuroihin?" kysyin Leenaan kääntyen. "Saisihan tuolla kerran käydä", arveli Leena. "Minua kummastuttaa saada kuulla puhuttavan elävästä Jumalan sanasta", sanoi paikalle saapuen Kölliskö, joka avoimesta ikkunasta oli kuullut koko keskustelun Aapon ja minun välillä, "vastaa minulle suoraan, onko kuolluttaki Jumalan sanaa? "Vastaa!" sanoi hän Aappoon kääntyen.
Päivän Sana
Muut Etsivät