Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Nyt katsoi isäntä salin akkunasta ulos ja sanoi: "woi kun nuo sängetkin owat aina kyntämättä, mitä tästä elämästä wiimein tulee?" ja samassa hän lähti käwelemään ulos. "Ettekö juo, isä, kahwia?" kysyi Kerttu. "En wielä, mutta minä pian palaan", sanoi hän ja läksi. Kertun silmät säteiliwät ilosta.
Tuon syyn tähden oli huone minunkin siellä olleessani hywin kylmä. Kun sattui awojaloin astuskelemaan lattialla, tunsi aiwan selwästi, kuinka wiima tuimasti tunkeusi saumoista sisään. Jos kappaleen aikaa istui yhdessä kohden, rupesi niin kowasti, kenkäjalassakin ollessa, jalkoja kolottamaan, että pian oli tarwis ruweta käwelemään, siten poistaaksensa jalkojen palelemista.
"Hih waan!" kiljahteli Heikki tawasta edelleenkin. "Mutta kerta wielä ... wähän wielä ... sehän tuntui tekewän niin hywää ... wähän waan ... ei paljoa..." höpisi Heikki itseksensä, kaiwellen pullon tulppaa, samassa kun hewonen oli masentunut käwelemään. Sen käsiinsä saatuansa naukkasi hän siitä taasenkin, noin waan wähäiseksi lisäksi entiselle. Nyt tuli hänen nykyinen olonsa entistä ehommaksi.
Rommander kiristeli hampaitaan ja oikoi nyrkkejänsä, mutta nimismies kielteli häntä ja Heikki lähti käwelemään pois. Nimismiehen isku oli ollut niin nawakka, että Heikin poski ajettui kelpolailla ja joka sormensija näkyi paksuna wanteena hänen kaswoissaan. Siitä huolimatta kulki Heikki waan rahankeruullaan iltaan saakka.
Hän ei noussut käwelemään, waikka pojat koettiwat kepeilläänkin lyödä napsia häntä; pyysi wain ja rukoili, että pojat olisiwat hänet päästäneet nuorista irti ja laskeneet hänet wapauteen. "Ei niistä mitään", sanoiwat pojat, "että meistä niin pääset."
Heitä opetettiin käwelemään lyhyillä askelilla, siewästi terwehtimään ja niijaamaan wieraille kauniisti, aiwan niinkuin herraswäetkin tekewät. Itsekukin hywin kyllä arwaa, minkälaisen waikutuksen tämänkaltaiset wanhempien toimenpiteet ja neuwot lapsiin tekewät.
"Hahaha!" käwi Iwonen nauramaan. "Woin arwata, että tämä on taas paronin wiisaita laitoksia. Eräs palwelija karkaa Laatokan rannoilta, ja sen he luulewat saaneensa kiinni Wiipurissa. En kummastuisi, jos se olisi paronin oma palwelija, mikä sattui käwelemään Pietarin esikaupungissa." Iwonen läheni wankia, päästi sen silmiltä huiwin ja irroitti sen kädet. "Mitä kummaa näen?
Sitten palkkasin erään miehen wiemään hewoset ja kuormat kotiin, mutta itse siwalsin ewäslaukun selkääni ja lähdin käwelemään toisaanne päin, pois lapsuuden kodista, pois isän ja äidin tyköä, pois sukulaisien, ystäwäin ja tuttawien parista ... kauwas pois ... niin kauwas, etten näe enään koskaan heitä. Sillä matkalla olen ja sentähden olen nyt tässä."
Menijät seisahtuiwat ja Matti lähti käwelemään poikaa wastaan. Päästyään luokse, hän otti kellon taskustaan, antoi sen pojalle ja sanoi: "Wie tämä sedän kello kotiin". Poika ei ollut koskaan ennen saanut semmoista luottamustointa, että olisi saanut niin paljon pitää ja kantaa tuota mieluisaa kalua. Hän ihastui kowin tuosta tarjouksesta, otti kellon ja lähti juosta wilistämään kotiansa kohden.
Kun poika oli juossut jonkun kymmenen syltä, huusi Matti hänelle: "Saat sinä, Kalle, pitää kellon omanasi ijänpäiwät". "Kiitoksia, setä!" sanoi poika ja lähti taasen juosta kapittamaan. Sitten lähtiwät Matti ja Kaarina käwelemään. Heidän luultiin menneen kirkkoon jotain toista tietä, mutta muut tuliwat kirkosta, eikä Mattia ja Kaarinaa tullutkaan; eipä heitä oltu edes siellä nähtykään.
Päivän Sana
Muut Etsivät