Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. toukokuuta 2025


Niin ajatuksiinsa vaipuneena istui hän, että hän säpsähti ikäänkuin unesta, koska heidän penkkinsä avattiin ja eräs mies astui sinne. Virren loputtua kätteli isä miestä ja kysyi: "Miten Päiväkummulla jaksetaan?" Thorbjörn'in silmät kävivät pystyyn; mutta ehkä hän kuinkakin töllisteli, oli hän kumminkin sangen kovalla löytääksensä mitäkään heimolaisuutta tämän miehen ja loihtumisen kesken.

"Hyvä, minä menen oitis. Tahdotko siksi aikaa jäädä meille, taikka seuraatko minua kylään saakka?" "Kyllä minä teen seuraa". Kaikki toivottivat Lentsille sydämmellisesti hyvää yötä. Jokainoa häntä kätteli, ja kun vanha kylätuomaritar antoi hänelle oikean kätensä, laski hän vielä vasempansa kuin siunaten Lentsin käden päälle.

Kun Paavo jälleen oli istunut rahille, nousi vanha akka ylös; meni rouva Gek'in luo ja antoi hänelle kättä, toivottaen hänelle "Jumalan rauhaa". Rouva Gek vastasi ystävällisesti tervehdykseen, jonka jälkeen akka kätteli muita naisia ja sanoi heitä tervetulleiksi. Nyt astui pappi, hyvin tottunut maan tapoihin, ukon luokse ja puuttui puheisin hänen kanssansa. Paavo meni sill'aikaa ulos.

Siitä se isäntä tulee, sanoivat lyöttäjät, nostaen kättään korkealle. Naurussa suin ja leuka arvokkaasti asetettuna katsoi äiti, miten poika kätteli. Tytöt vetäysivät yhä nurkemma, ettei kai heidän tarvinne antaa kättään tuohon losaukseen. Noin rohkeita ne ovat lapset, jotka kasvavat ihmisten ilmoissa, sanoi joku kirkkomiehistä. Toisenlaisiahan ne ovat lapset kyläisellä kylällä, sanoi Reetakin.

Nyt on tämä naapurini Pietari minun kanssani ajanut karhua viisi päivää. Vielä kerran sanon: Jumalalle olkoon kiitos ja kunnia siitä, että te tapoitte tämän häijyn pedon." Samalla hän astui esiin ja kätteli jokaista, yksin lapsiakin, ja samalla tavalla teki hänen kumppaninsakin. Jo ennen kättelemistä vermlantilaiset olivat panneet pyssynsä pois, ja nyt suomalaisetkin panivat pois aseensa.

Katriina kurotti kätensä Lentsille, ikäänkuin saadaksensa sanansa takasin kouraan. Lents kätteli Katriinaa ja vakuutti, ettei hän lainkaan ollut pahoillaan, päin vastoin hyvillään ja sydämmestänsä kiitollinen. Molempien kädet vapisivat.

Sitten oli hänellä hyvin kiire ... hän kätteli, huiskutti mustalla hansikkaallaan ja katosi. Nelma joutui epätoivoon. Rakastunut ei hän ollut. Tosin joskus, iltoina ja öinä, kun tuo ystävä oli päihdyttänyt hänet juomilla ja sanoilla, oli tyttö kuvitellut tätä rakkaudeksi. Mutta nyt: herra oli hänet pettänyt. Puute jatkui. Vähän työtä ... eikä hän jaksanutkaan muuta kuin ajatella kohtaloaan.

Onkohan sinne pitkäkin matka? Ei arvaa oikein näitä metsäisiä taipaleita. Eihän niitä äkkinäinen. Honkamäkeenkö? Tulee sinne lammen tuosta päästä neljänneksen matka. Hän laski astiat rappusille, kätteli, aukaisi kamarin oven ja kehoitti astumaan huoneeseen siksi aikaa, kunnes käy huutamassa pikkutytöt haasta, jossa ovat marjan poiminnassa.

Vastaamatta siihen vanhus jatkoi: "Kapteeni kätteli meitä ja kysyi sitte isältäni: 'no Olli, mitäs pidät tästä tekeleestä; luuletko venäläisten hampaiden pystyvän tuohon palaan? "'Pienempi on kuin Riian linna, vaan onhan tuo tanakka teirimaja tuokin', vastasi isäni, 'mutta sananlasku sanoo: pian kuori on kukosta rikottu, jos on sisus silavainen'.

Kymmenniekka kätteli jäähyväisiksi kaikkia, mutta puristi niin kovasti Riikan kättä, että veri kuohahti tytön kasvoihin ja kyyneleet tunkeutuivat silmiin. Hyräillen lähti vieras sitten astumaan rantaan ja katosi heti pensaikon suojaan. Kohta sen jälkeen kuului Haukiniemeenkin kymmenniekan lautalta päin raikas laulu, joka vieri kauas pitkin vesiä.

Päivän Sana

olewanne

Muut Etsivät