Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 7. toukokuuta 2025


Kun Liisa sai sen asian toimeen, kätteli hän Viion leskeä ja Elsaa niin kiireellä, kuin olisi ollut tulipaloon lähtö, vaan kerkesi sittenkin »kutsua jo valmiiksi» heitä häihin ja Viion leskelle vakuuttaa, että hän ei saa pois millään ehdolla jäädä, sillä hän vaikka kesken vihkimisen hyppää hänet hakemaan ja kantaa sinne.

Kaikki kolme nyt astuivat pihalle vastaan-ottamaan. "Hyvää päivää taikka hyvää iltaa oikeastaan, pitkän ajan perästä taas", sanoi rovasti, astuttuansa yksi-istuisesta kiesistään ja kätteli isäntäväkeä. "Hyvää iltaa, hyvää iltaa, ja tuhannesti terve tulemasta taas kotimaille!" sanoivat Timo ja Lotta. Nivalinkanen seisoi pihalla.

Saapui nimittäin suuri tehtailija ja tunnettu miljonääri, joka pyysi heti puhutella pääjohtajaa. Manner ilmoitti hänet. Pääjohtaja tuli itse huoneensa kynnykselle, kätteli sydämellisesti häntä ja ohjasi hänet kaikkein pyhimpään. Vähän ajan perästä kutsuttiin myös Manner sinne. Oli nähtävästi kysymyksessä tavallista tärkeämpi finanssineuvottelu.

Kansa tunki kreivittären ympärille kilvan suutelemaan hänen vaatteitaan, mutta hän ei sallinut sen tapahtua; hän vain kätteli heitä kutakin ja muistutti heille, että hänhän oli alhaisen miehen tytär ja että heidän tulisi pitää häntä vertaisenaan. Ja sitten kaikki menivät uudelle rakennukselle. Tämä oli niin kukkien ja lehtien vallassa, että sitä olisi voinut luulla lehtimajaksi.

Siinä oli kaikki mitä tytöt äänetönnä katsellessaan näkivät. Muista huoneista kuului kiireistä liikettä. Petu aukaisi kohta oven ja tytöt huomasivat, että joku jäi oven taakse, eikä tullut sisään. Petu kätteli vieraita, mutta kun kuulumiset oli kysytty, yritti puheen aineesta tulla puute. Ei siinä sentään kovin kauan mennyt.

Kovasti sykki matkamiehen sydän, kun hän hiihtää sujahutti kotipihalle. Hän asetti sukset pirtin seinää vasten. Työmies kulki pihan poikki. Tuomas kätteli häntä ja kysyi kuulumiset; mutta sitä, joka painoi hänen mieltänsä: »vieläkö isä elääsitä hän ei kysynyt. Hän astui porstuaan. Siellä tulikin isä häntä vastaan. Paljon oli isällä ja pojalla toisilleen sanomista.

Sipo Nevalainen Nurmeksesta. Inkeri kääntyi katsomaan vierasta. Niin, tuo oli sama mies, jonka kohtaloon hänen väkisinkin oli täytynyt ottaa osaa. Inkeri kätteli häntä. Teitähän minä tulin pelastamaan. Minä näin, kun Teidät sysättiin kellariin... Jos en minä olisi sitä nähnyt, sanoi Inkeri katsoen kyynelsilmin Tuomaaseen niin olisitte saaneet olla tässä kauheassa paikassa kuinka kauan....

Rintaa ahdisti odotus. Jo kuului askeleet portailla. Elsalla sydänalassa hytkähti ja hän naurusuin meni seisomaan nurkkaan. Ovi aukeni ja muuan mies astui sisään. "Hoh, vieraita. Terve, terve!" ja mies kätteli setää. Otti sitten turkin päältään, pani naulaan ja meni pöydän päähän istumaan. "Mitä kuuluu?" kysyi mies. "No ei kummempia", vastasi setä.

Niin on teillä valta olla tietämätön tästä seikasta, sanoi Athos. Totta tosiaan, sanoi d'Artagnan, on teillä, hyvät herrat, sopivat nimet, ja minun seikkailuni, jos se tulee kuuluisaksi, on todistava, ettei teidän liittoveljeytenne suinkaan perustu ristiriitaisuuteen. Sillä välin oli Porthos saapunut ja kätteli Athosta; kun hän sitten kääntyi d'Artagnan'iin, joutui hän hämmästyksiin.

Paronin puhe silloin seisattui, ja annettua eräitä neuwoja Iiwanalle ja erittäin Simpsalle, hän kätteli molempia ja meni. Perheen jäätyä jälleen yksinään Simpsan kanssa, Iiwana lausui: "En tiedä mikä onni on tullut talooni, siitä ajasta kuin tulin paronin palwelukseen. Kaikki menee paremmin kuin woin aawistaa.

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät